Jukka Kuoppamäki

laulu

Jukka Kuoppamäki (s. 1942) aloitti levytysuransa jo lukioikäisenä 1960 lauluyhtyeissä Neloset ja Kukonpojat. Ensimmäisen kokonaan omaa tuotantoa sisältäneen albuminsa Mitä kansa haluaa hän julkaisi vuonna 1966. Tästä alkoi hänen jo lähes kuusi vuosikymmentä kestänyt lauluntekijänuransa, jonka aikana hän on julkaissut 47 albumia ja 28 kokoelmaa.

Kuoppamäen yli 2000 laulun tuotantoon kuuluvat mm. Sininen ja valkoinen, Paljon sanomatta jää, Pieni mies, Anna mulle tähtitaivas, Satulinna ja Sinussa on valo. Hänelle on myönnetty Kullervo Linnan Säätiön palkinto 1993, Erikois-Emma elämäntyöstään 2001, Juha Vainio -palkinto 2018 sekä Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali vuonna 2019.

Kuva: Turo Haapamäki

Hannu-Pekka Björkman

lausuja/kertoja

Hannu-Pekka Björkman on arvostettu ja palkittu näyttelijä, joka on tehnyt huikean määrän erilaisia teatteri-, elokuva-, televisiosarja- ja äänirooleja. Ilmajoelta kotoisin oleva Björkman valmistui 1997 Teatterikorkeakoulusta, ja sen jälkeen hän on työskennellyt säännöllisesti maamme teattereissa. Elokuva- ja televisiorooleja on kertynyt jo sadan roolin verran. Hänet palkittiin Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2021.

Taideyliopiston teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professorina Björkman toimi vuosina 2013–2018. Viisivuotisen professorikauden päätyttyä hän siirtyi näyttelijäksi Kansallisteatteriin, josta on parhaillaan virkavapaalla. Björkman on myös kirjailija, jonka esikoiskirja ”Valkoista valoa” julkaistiin vuonna 2007. Uusin kirjoituskokoelma ”Metsä ei kuule neuvojani” ilmestyi 2022.

Björkman on esiintynyt useita kertoja Laura Mikkolan kanssa konserteissa ja eri festivaaleilla; Iitin musiikkijuhlien lisäksi mm. Kuhmon Kamarimusiikissa. Yksi ikimuistoisimmista vierailuista Iitissä oli kesällä 2015 Heiner Goebbelsin vaikuttavassa Surrogate-teoksessa, jonka uusi trioversio esitettiin avajaiskonsertissa. Säveltäjä Goebbels oli läsnä teoksensa kantaesityksessä. Trion Björkman (ihmisääni), Mikkola (piano) ja Kazutaka Morita (lyömäsoittimet) esityksestä seurasi useita konsertoimiskutsuja. Tänä kesänä Björkman on jälleen mukana kantaesityksessä, kun Iitin kirkossa kuullaan säveltäjä Jouko Tötterströmin uusi melodraama.

Kuva: Laura Malmivaara

Antti Suoranta

lyömäsoittimet

Lyömäsoittaja ja patarumpali Antti Suoranta pitää laaja-alaisesti niin vanhemman kuin kaikkein uusimmankin musiikin soittamisesta. Hänen mielikuvitustaan kiehtovat lyömäsoittimien rikkaat sointivärit ja esiinmarssi musiikissa kautta aikojen.

Suoranta on työskennellyt viime vuosina Radion sinfoniaorkesterissa, Suomen kansallisoopperassa ja muissa maamme sinfoniaorkestereissa. Syksyllä 2013 hän aloitti syksyllä Avanti!-kamariorkesterissa lyömäsoitinten äänenjohtajana. Hän on musisoinut myös Uusinta-kamariyhtyeen, Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin lkamarikuoron, ÄÄNI-kollektiivin, Storian sekä useiden muiden kokoonpanojen kanssa. Suoranta ja harmonikansoittaja Antti Leinonen muodostavat yhdessä Due Antin. Hän on ollut kantaesittämässä lukuisia teoksia ja tilannut sävellyksiä mm. Sami Klemolalta ja Jouni Hirvelältä. Lisäksi Suoranta opettaa lyömäsoittimia Itä-Helsingin musiikkiopistossa.

Nuorempana Suoranta soitti konservatoriolla rumpujen lisäksi pianoa, lauloi CCI-poikakuorossa sekä kävi koulua musiikkiluokalla. Hän valmistui ensin musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin esittävän säveltaiteen musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta parhain arvosanoin. Hänen opettajiaan ovat olleet muun muassa Olli-Pekka Martikainen, Lassi Erkkilä sekä Pasi Suomalainen. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet Anders Loguin, David Searcy, Nebosja Jovan Zivkovic ja Wieland Welzel. Nordplus-vaihdossa hän opiskeli Tanskan Esbjerg Ensemblen lyömäsoittajan Christian Martinezin ohjauksessa.

Kuva: Lauri Olander

Laura Mikkola

piano, taiteellinen johtaja

Pianisti Laura Mikkola on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Bloomingtonin musiikkikorkeakoulussa Indianassa ja ensimmäisenä suomalaisena pianonsoiton opiskelijana kuulussa Curtis-instituutissa Philadelphiassa. Hänen opettajiaan ovat olleet Tapani Valsta, Gary Graffman, Menahem Pressler ja Ferenc Rados. Kahteenkymmeneen ikävuoteensa mennessä hän oli voittanut jo useita pianokilpailuja, mm. Maurice Ravel -pianokilpailun Ranskassa 1988, Maj Lind -pianokilpailun Suomessa 1992 ja Unisa Transnet -pianokilpailun Etelä-Afrikassa 1994. Vuonna 1995 Mikkola sai toisen palkinnon ja yleisöpalkinnon arvostetussa Queen Elisabeth -pianokilpailussa Brysselissä samoin kuin nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon.

Kilpailuvoitoistaan lähtien Mikkola on saanut työskennellä tunnetuimpien kapellimestarien kuten Esa-Pekka Salosen, Hannu Linnun, Leif Segerstamin, Paavo Järven, Vladimir Ashkenazyn ja Ahmed El-Saedin kanssa. Orkestereina ovat olleet mm. Los Angelesin filharmonikot, Washingtonin kansallisorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri (RSO), Helsingin kaupunginorkesteri, Belgian kansallisorkesteri, Frankfurtin radion sinfoniaorkesteri, Kairon sinfoniaorkesteri, Tšekin filharmoninen orkesteri, Göteborgin sinfonikot, Stuttgartin valtionoopperan orkesteri ja Nagoyan filharmoninen orkesteri Japanissa.

Mikkolan ohjelmisto käsittää kamarimusiikin lisäksi kaikkiaan 64 pianokonserttoa. Hänet tunnetaan myös syvällisesti Einojuhani Rautavaaran musiikkiin perehtyneenä pianistina, joka on levyttänyt kaikki Rautavaaran pianokonsertot ja soolopianolle säveltämät teokset. Rautavaara omistikin Iitin ensimmäisille musiikkijuhlille säveltämänsä teoksen Passionale hänelle.

Mikkola on levyttänyt myös mm. Rahmaninovin pianoteoksia, Erkki-Sven Tüürin pianokonserton Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ja Paavo Järven kanssa sekä Philippe Entremontin kanssa Mozartia, Ravelia ja Šostakovitšia. Kesällä 2009 Iitin musiikkijuhlilla äänitetty Mozartin konsertto kahdelle pianolle Es-duuri KV 365, jonka Mikkola esitti yhdessä Entremontin ja Iitti Festival Orchestran kanssa, ilmestyi 2010. Kuusi vuotta sitten ilmestyi levy, joka sisältää Einar Englundin koko pianotuotannon. Vuonna 2020 ilmestyneillä levyillään Mikkola esittää nykysäveltäjien David Chaillou ja Svein Hundsnes teoksia, mukaanlukien teokset, jotka hän kantaesitti vuoden 2019 Iitin musiikkijuhlilla. Uusi Svein Hundsnesin pianoteoksia sisältävä levy ilmestyi 2021.

Viime vuonna Laura Mikkola valittiin ensimmäisenä suomalaisena naispianistina nk. Steinway-artistiksi (Steinway Artist) Hampurissa Saksassa. Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana hän on toiminut festivaalin perustamisesta lähtien.

Kuva: Heikki Tuuli