Vuodesta toiseen Iitin musiikkijuhlilla esiintyy kotimaisia sekä kansainvälisiä musiikin ammattilaisia ja nousevia tähtiä. Solisteja, orkestereita, kapellimestareita ja säveltäjävieraita.
Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja on Laura Mikkola, kansainvälisesti arvostettu huippupianisti. Rakastettujen klassisten teosten lisäksi hänen laatimaansa ohjelmistoon kuuluu aina nykymusiikkia, usein kantaesityksinä tai Suomen ensiesityksinä. Myös ainutkertaisia ja ainutlaatuisia monitaiteellisia tapahtumia. Ikimuistoisia hetkiä idyllisissä historiallisissa miljöissä, alkukesän hurmaavassa vehreydessä.
"Iitti is back! Toivottavasti rahoitus, Laura Mikkolan panostus ja talkooväen into riittävät antamaan tälle festivaalille jatkoa pitkälle tulevaisuuteen!"
- Jukka Kumpulainen, Kouvolan Sanomat 20.6.2022
24.2.2026 | Uutiset
16.2.2026 | Uutiset
10.2.2026 | Tiedote
Iitin musiikkijuhlat 2026

Taiteellinen johtaja
Laura Mikkola
Kuva Liisa Valonen
Lappeenrannan kaunpunginorkesteri on maamme pienin sinfoniaorkesteri. Päätoimisia muusikoita siinä on 21. Orkesterin historia ulottuu vuoteen 1909, jolloin Lappeenrannan musiikinystävien yhdistys aloitti aktiivisen orkesteritoiminnan kaupungissa. 1940-luvulla orkesteria johtivat sellaiset legendaariset kapellimestarit kuten Martti Similä ja Jouko Tolonen. 1980 orkesteri kunnallistettiin ja se laajeni nykyiseen kokoonpanoonsa Lappeenrannan kaupunginorkesteriksi.
Orkesterin monipuolinen ohjelmisto vaihtelee kamarimusiikista sinfonioihin, klassisesta viihteeseen ja vanhasta uusimpaan musiikkiin. Se tekee virkeää yhteistyötä maakunnan muiden musiikkilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Orkesterin taiteellisina johtajina ovat toimineet mm Ari Rasilainen, Pertti Pekkanen, Jan Soderblom ja Tibor Bogányi, vuodesta 2020 kapellimestari Erkki Lasonpalo.
Pariisissa asuva Laura Mikkola on ollut Iitin Musiikkijuhlien sielu ja taiteellinen johtaja festivaalin alusta, vuodesta 2003. Hänen laajat kontaktinsa ovat tuoneet Iittiin vuosien varrella suuren joukon kansainvälisiä eturivin muusikoita ja säveltäjiä.
Mikkolan oma ura kansainvälisesti arvostettuna pianistina alkoi ennen hänen kahdettakymmenettä ikävuottaan. Siihen mennessä hän oli voittanut Maurice Ravel-kilpailun Pariisissa 1988, Maj-Lind-kilpailun Suomessa 1992, Unisa Transnet-kilpailun Etelä-Afrikassa 1994, saanut yleisöpalkinnon ja tullut toiseksi Queen Elisabeth-kilpailussa Brysselissä 1995 ja saanut nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon 1995.
Kilpailuvuosistaan lähtien Mikkola on työskennellyt suurten orkestereiden ja tunnetuimpien kapellimestareiden, kuten Esa-Pekka Salosen, Hannu Linnun, Leif Segerstamin, Paavo Järven, Vladimir Ashenazyn ja Ahmed El-Saedin kanssa. Orkestereita, joiden solistina hän on soittanut, ovat mm Los Angeles Philharmonic, Washington Symphony Orchestra, Münchener Philharmonker, Helsingin kaupunginorkesteri ja RSO. Hän on tehnyt kiertueita Euroopan lisäksi myös Japanissa, Kiinassa ja Lähi-Idässä.
Tiiviin konsertoinnin lisäksi hän on levyttänyt niin vanhojen klassikoiden kuin nykysäveltäjienkin musiikkia. Erityisen syvällisesti hän on paneutunut Eino-Juhani Rautavaaran musiikkiin ja levyttänyt koko Rautavaaran pianotuotannon. Mikkola on levyttänyt kokonaisuudessaan myös David Chailloun, Svein Hundsnesin ja David Matthewsin pianotuotannon.
Vuonna 2023 Laura Mikkola valittiin ensimmäisenä suomalaisena naispianistina nk. Steinway-artistiksi Hampurissa. Steinway&Sons myöntää arvonimen aikakautensa merkittävimmille pianisteille. Keväällä 2025 Mikkola kutsuttiin arvostetun Queen Elisabeth-pianokilpailun tuomaristoon Brysseliin. Hän itse oli osallistunut kilpailuun menestyksekkäästi 30 vuotta aikaisemmin. Syksyllä 2025 Laura Mikkola konsertoi sopraano Karita Mattilan kanssa Iitin kirkossa Ruskan aikaan-konsertissa.
Johanna Hasu on filosofian tohtori, pianonsoiton lehtori ja kirjailija. Kirjoja hän tähän mennessä kirjoittanut kahdeksan. Niiden joukossa on runoteoksia, romaaneja sekä pianonsoiton opetukseen ja oppimiseen liittyviä teoksia. Viime vuonna häneltä ilmestyi musiikkikasvatuksen uranuurtajasta, Ingeborg Hymanderista kertova romaani Työskennelkää rakkaudesta.
Pianonsoiton oppiminen ja oppimisvaikeudet ovat lähellä Johanna Hasun sydäntä. Hän toimii pianonsoiton lehtorina Pohjois-Kymen musiikkiopistossa ja kysytty kouluttaja ja luennoitsija.
Oliver Triendl on tunnettu aikamme ehkä tutkivimpana ja musiikin kaanonia kyseenalaistavimpana pianistina. Hänen intohimonsa on penkoa musiikin arkistoja ja nostaa niistä esiin historian unohtamia ja vähän esitettyjä säveltäjiä ja teoksia. 2025 hän saikin arvostetun saksalaisen Special Achievement Award-palkinnon levytyksistään, joista suuri osa koostuu hänen arkistolöydöistään. Levytyksiä on 150!
Triendl on uransa aikana runsaasti palkittu pianisti, joka on soittanut useiden merkittävien eurooppalaisten orkestereiden solistina ja työskennellyt maineikkaiden kapellimestareiden kanssa. Hän on konsertoinut ahkerasti myös Euroopan ulkopuolella.
Vaimonsa, suomalaissyntyisen viulisti Nina Karmonin kanssa Triendl on levyttänyt Toivo Kuulan, Ilmari Hannikaisen ja Helvi Leiviskän pianolle ja viululle säveltämiä teoksia.