Vuodesta toiseen Iitin musiikkijuhlilla esiintyy kotimaisia sekä kansainvälisiä musiikin ammattilaisia ja nousevia tähtiä. Solisteja, orkestereita, kapellimestareita ja säveltäjävieraita.
Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja on Laura Mikkola, kansainvälisesti arvostettu huippupianisti. Rakastettujen klassisten teosten lisäksi hänen laatimaansa ohjelmistoon kuuluu aina nykymusiikkia, usein kantaesityksinä tai Suomen ensiesityksinä. Myös ainutkertaisia ja ainutlaatuisia monitaiteellisia tapahtumia. Ikimuistoisia hetkiä idyllisissä historiallisissa miljöissä, alkukesän hurmaavassa vehreydessä.
"Iitti is back! Toivottavasti rahoitus, Laura Mikkolan panostus ja talkooväen into riittävät antamaan tälle festivaalille jatkoa pitkälle tulevaisuuteen!"
- Jukka Kumpulainen, Kouvolan Sanomat 20.6.2022
17.5.2026 | Tiedote
13.5.2026 | Uutiset
7.5.2026 | Tiedote
Iitin musiikkijuhlat 2026

Taiteellinen johtaja
Laura Mikkola
Kuva Liisa Valonen
Pariisissa asuva Laura Mikkola on ollut Iitin Musiikkijuhlien sielu ja taiteellinen johtaja festivaalin alusta, vuodesta 2003. Hänen laajat kontaktinsa ovat tuoneet Iittiin vuosien varrella suuren joukon kansainvälisiä eturivin muusikoita ja säveltäjiä.
Mikkolan oma ura kansainvälisesti arvostettuna pianistina alkoi ennen hänen kahdettakymmenettä ikävuottaan. Siihen mennessä hän oli voittanut Maurice Ravel-kilpailun Pariisissa 1988, Maj-Lind-kilpailun Suomessa 1992, Unisa Transnet-kilpailun Etelä-Afrikassa 1994, saanut yleisöpalkinnon ja tullut toiseksi Queen Elisabeth-kilpailussa Brysselissä 1995 ja saanut nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon 1995.
Kilpailuvuosistaan lähtien Mikkola on työskennellyt suurten orkestereiden ja tunnetuimpien kapellimestareiden, kuten Esa-Pekka Salosen, Hannu Linnun, Leif Segerstamin, Paavo Järven, Vladimir Ashenazyn ja Ahmed El-Saedin kanssa. Orkestereita, joiden solistina hän on soittanut, ovat mm Los Angeles Philharmonic, Washington Symphony Orchestra, Münchener Philharmonker, Helsingin kaupunginorkesteri ja RSO. Hän on tehnyt kiertueita Euroopan lisäksi myös Japanissa, Kiinassa ja Lähi-Idässä.
Tiiviin konsertoinnin lisäksi hän on levyttänyt niin vanhojen klassikoiden kuin nykysäveltäjienkin musiikkia. Erityisen syvällisesti hän on paneutunut Eino-Juhani Rautavaaran musiikkiin ja levyttänyt koko Rautavaaran pianotuotannon. Mikkola on levyttänyt kokonaisuudessaan myös David Chailloun, Svein Hundsnesin ja David Matthewsin pianotuotannon.
Vuonna 2023 Laura Mikkola valittiin ensimmäisenä suomalaisena naispianistina nk. Steinway-artistiksi Hampurissa. Steinway&Sons myöntää arvonimen aikakautensa merkittävimmille pianisteille. Keväällä 2025 Mikkola kutsuttiin arvostetun Queen Elisabeth-pianokilpailun tuomaristoon Brysseliin. Hän itse oli osallistunut kilpailuun menestyksekkäästi 30 vuotta aikaisemmin. Syksyllä 2025 Laura Mikkola konsertoi sopraano Karita Mattilan kanssa Iitin kirkossa Ruskan aikaan-konsertissa.
Sellisti Erkki Lahesmaa suoritti Bachelor of Music-tutkinnon Julliard Schoolissa New Yorkissa 1990 ja voitti samana vuonna Julliard-kilpailun. Hän valmistui 1993 Yalen yliopistosta suoritettuaan Master of Music-tutkinnoin Aldo Parisotin johdolla. Debytoituaan New Yorkin Lincoln Centerissä Lahesmaa on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa. Ensikonserttinsa Helsingissä hän piti 1998.
Lahesmaa tunnetaan aktiivisena uuden musiikin esittäjänä ja useat säveltäjät ovat kirjoittaneet ja omistaneet sävellyksiään hänelle. Hän on työskennellyt mm kanadalaisen Arthur-Leblanc-jousikvartetion ja Vancouverin sinfoniaorkesterin jäsenenä. Lisäksi hän on Plus Ensemblen, Turku Ensemblen ja Ad Libitum-pianotrion jäsen.
Erkki Lahesmaa toimii sellomusiikin lehtorina sekä jousten ja kamarimusiikin ainejohtajana Sibelius-Akatemiassa ja sellonsoiton lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut useiden arvostettujen sellokilpailun tuomaristossa ja on kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun toimikunnan jäsen.
TenoriTuomas Katajala on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä laulajista. Hänet tunnetaan poikkeuksellisen monipuolisena taiteilijana, mikä näkyy hänen laajassa ooppera-, konsertti- ja lied ohjelmistossaan.
Katajalan ura sai vahvaa nostetta Glyndebournen oopperafestivaalin debyytistä 2015, minkä jälkeen hän on esiintynyt useissa Euroopan suurimmista oopperataloista kuten Lontoon Royal Opera House Covent Gardenissa, Milanon La Scalassa, Berliinin Staatsoper Unter den Lindenissä ja useissa muissa. Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Suomen Kansallisoopperassa Katajala on vieraillut useita kertoja. Viime aikojen rooleihin kuuluvat Lohengrin rooli Savonlinnan oopperajuhlilla, Erikin rooli Lentävässä hollantilaisessa Pekingin NCPA:ssa, sekä Brysselissä ja Luxembourgissa, Maxin rooli Weberin Der Freischützissä Oper Leipzigissa, Polluxin rooli Straussin Die Liebe der Danae -oopperassa Genovan Teatro Carlo Felicessä ja Grigorin rooli Boris Godunovissa Savonlinnan oopperajuhlilla.
Syksyllä 2025 Katajala on esiintynyt mm. Kölnin oopperan uudessa Reinikullan -produktiossa, konsertoi Palermossa Mahlerin maan laulussa, sekä Mahlerin 8. Sinfoniassa Latvian Kansallisoopperassa. Alkuvuodesta 2026 Katajala teki rooli- ja talodebyytin esiintyessään Bacchuksen roolissa Straussin Ariadene auf Naxos -oopperassa Teatro dell’Opera di Romassa alkuvuodesta 2026.
Useita palkontoja ja tunnustuksia saanut Katajala toimii oopperauransa ohella Urkuyö ja Aaria-festivaalin taiteellisena johtajana.
Jukka Orma
Jukka Orma on jatkuvasti uusia uria etsivä muusikko. Hänet tunnetaan kitaralegendana, laulajana ja lauluntekijänä, mutta klassisen musiikin säveltäjänä hän on uusi tuttavuus. Iitin Musiikkijuhlilla kuullaan kantaesityksenä hänen jousikvartettonsa Voces Vitae. Orma esiintyy Musiikkijuhlilla myös yleisölle tutummassa kitaristin roolissa. Hän on 70-luvulta lähtien pyörinyt monissa rytmikkäissä musiikkikuvioissa, mm Sielun Veljien, Piirpauken, Edvard Vesalan ja Pedro’s Heavy Gentlemenin joukoissa. Omista sävellyksistään koostuvia sooloalbumeita hän on julkaissut neljä.
Jukka Gustavson
Kosketinsoittaja, laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Jukka Gustavson kuuluu suomalaisen rytmimusiikin veteraaneihin. Hän oli yksi progressiivisen rockin pioneereista jo soittaessaan Wigwamissa 70-luvulla. Omia sooloalbumeita Gustavson on julkaissut 11.
Jan-Olof Strandberg
Suomalaisen rock-jazz-progen kärkeen kuuluu myös basisti-säveltäjä Jan-Olof Strandberg. Hän on aktiivinen useissa kokoonpanoissa, joissa musiikki rakentuu 70-luvun progressiivisen jazz-rockin ja bluesin ympärille, mutta jättää tilaa myös improvisaatiolle. Strandberg on julkaissut useita soololevyjä.
Thomas Törnroos
Thomas Törnroos on porvoolainen ammattimuusikko, rumpali ja kulttuurivaikuttaja. Hän on soittanut eri kokoonpanojen kanssa 35:llä levytyksellä. Porvoossa hän on 1990-luvulta lähtien järjestänyt yli 200 jazz-iltaa. 2024 Törnroos julkaisi ammattirumpaleille ja harrastajille suunnatun kirjan, Jazz-rummut – komppaus ja improvisointi.