Hortus Musicus

orkesteri

50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Hortus Musicus on yksi vanhimmista edelleen esiintyvistä vanhan musiikin yhtyeistä maailmassa. Virolainen viulisti Andres Mustonen oli vasta seitsemäntoistavuotias musiikinopiskelija perustaessaan kokoonpanon vuonna 1972. Yhtyeen ensiesiintyminen merkitsi aivan uuden musiikkiperinteen syntyä Virossa. Sen ohjelmistoon on kuulunut esimerkiksi gregoriaanisia lauluja, keskiaikaisia hymnejä ja motetteja, renessanssi- ja barokkimusiikkia, ranskalaisia chansoneja ja italialaisia madrigaaleja.

Hortus Musicus on esiintynyt ympäri maailmaa ja julkaissut lähes 40 levyä. Ensemble on vuosien mittaan kehittänyt oman tyylin, tulkiten muinaista musiikkia omalla 2000-luvun tavallaan. Nyttemmin yhtyeen ohjelmisto voi yhtä hyvin sisältää vaikkapa intialaista ja juutalaista perinnemusiikkia tai sitten kokonaan uusia sävellyksiä. Monet nykysäveltäjät kuten Arvo Pärt ovat säveltäneet teoksia Hortus Musicukselle.

Kuva: Kaupo Kikkas

Aulis Sallinen

säveltäjä

Kansainvälisesti arvostetuimpiin säveltäjiimme kuuluva Aulis Sallinen tunnetaan etenkin oopperoistaan Ratsumies, Punainen viiva, Kuningas lähtee Ranskaan, Kullervo, Palatsi ja Kuningas Lear. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu lisäksi kahdeksan sinfoniaa, sello-, viulu-, huilu- ja käyrätorvikonsertot, vokaaliteoksia sekä useita kamarimusiikkiteoksia kuten viisi jousikvartettoa ja pianokvintetto.

Karjalan kannaksella Salmissa syntynyt Sallinen asui kouluikänsä Uudessakaupungissa. Musikaalisen perheen poika soitti viulua ja pianoa, jolla improvisoi mm. jazzia. Ensimmäinen pianosävellys syntyi 16-vuotiaana. Koulutovereiden kanssa 1950-luvulla perustettu bändi laajeni aikuisiakin muusikoita käsittäväksi tanssiorkesteriksi. Ylioppilaaksi päästyään Sallinen ryhtyi opiskelemaan psykologiaa Helsingin yliopistossa mutta aloitti samalla sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Aarre Merikanto ja Joonas Kokkonen.

Sallinen valmistui myös kansakoulunopettajaksi ja toimi siinä työssä kaksi vuotta Vantaan Kivistön koulussa. Tuona aikana syntyivät mm. hänen ensimmäiset jousikvartettonsa. Kun Radion sinfoniaorkesteriin perustettiin intendentin virka 1960, Sallinen astui virkaan 25-vuotiaana työparinaan kapellimestari Paavo Berglund. Pian hän alkoi myös opettaa kontrapunktia, soitinnusta ja sävellystä Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 1976 Sallinen nimitettiin taiteilijaprofessoriksi, ja hän saattoi ryhtyä vapaaksi säveltäjäksi.

Monen muun sukupolvensa säveltäjän tapaan Sallinen oli kiinnostunut 12-säveljärjestelmästä ja muista sarjallisuuteen perustuvista sävellystekniikoista. Muutaman vuoden kokeilujen jälkeen hän jätti jyrkimmät modernistiset ihanteet ja kehitti oman, perinteiseen tonaalisuuteen perustuvan sävelkielen. Säveltäjänä häntä on kuvailtu selkeäpiirteiseksi ja musiikkiaan esittäjien kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Ooppera teosmuotona ei Sallista alun perin kiinnostanut, mutta Savonlinnan oopperajuhlien henkiin herättäminen ja Martti Talvelan valitseminen juhlien taiteelliseksi asiantuntijaksi 1970 muuttivat tilanteen. Kutsu oopperasävellyskilpailuun 1974 synnytti Ratsumiehen, josta alkoi suomalaisen oopperataiteen nousu.

Sallinen on kirjoittanut useimmat oopperalibrettonsa itse mutta on tehnyt yhteistyötä myös Paavo Haavikon kanssa. Hän on julkaissut kirjat Sadepäivän kirjoituksia (2005) ja Säveltäjä - Esseitä ja työpäiväkirjoja (2015). Sallinen on tehnyt myös elokuvamusiikkia ja ollut mukana kehittämässä mm. musiikin oppikirjoja lapsille.

Kuva: Maarit Kytöharju

Sallinen toimi Suomen Säveltäjät ry:n ja Teoston puheenjohtajana 1970- ja 1980-luvuilla. Hänet on palkittu useilla huomionosoituksilla kuten Wihurin Sibelius-palkinnolla, Pro Finlandia -mitalilla, Ranskan valtion Chevalier de l’Ordre des Arts et des Lettres -kunniamerkillä ja Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnolla. Hän on Turun ja Helsingin yliopistojen kunniatohtori ja Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen.

Photo: Maarit Kytöharju / Music Finland

Andres Mustonen

viulu, kapellimestari

Virolainen Andres Mustonen tunnetaan säkenöivän monipuolisena viulistina, luennoijana ja orkesterinjohtajana. Kapellimestarina hänen ohjelmistonsa ydintä ovat oratoriot, passiot ja dramaattisen sinfoniat. Toisaalta hänen intohimonsa ovat nykysäveltäjien teokset.

Mustonen suoritti viuludiplomin Tallinnan musiikkiakatemiassa vuonna 1977 ja opiskeli sittemmin vanhaa musiikkia ja vanhoja soittimia Itävallassa ja Hollannissa. Jo kouluikäisenä hän oli innostunut avantgardesta ja happeningien järjestämisestä. Opiskeluaikana hän oli perustamassa vanhaa musiikkia esittänyttä Hortus Musicus -yhtyettä, jonka vuonna 1972 tapahtunut ensiesiintyminen merkitsi aivan uuden musiikkiperinteen syntyä Virossa. Nyttemmin yhtyeen ohjelmisto voi yhtä hyvin sisältää vaikkapa intialaista ja juutalaista perinnemusiikkia tai sitten aivan uusia sävellyksiä.

Mustonen soittaa mielellään myös kamarimusiikkia ja jazzia. Hän matkustaa paljon, naapurimaista kuten Suomesta aina Etelä-Amerikkaan asti. Monta kertaa palkittu Mustonen on ollut vaikuttamassa useiden festivaalien ja konserttitapahtumien syntyyn. Hän on johtanut myös eri teemojen ympärille ryhmiteltyjä konserttisarjoja kuten ”Mozart encore”, Schubert ja Wien, Kletzmer-musiikki ja Astor Piazzollan musiikki. Mielellään hän myös rakentaa eri musiikkityylejä yhdisteleviä konserttiohjelmistoja tyyliin ”Baroque-Rock” tai “Bach in the Night: Silent Swing“.

 Kuva: Triin Maasik

Monica Groop

mezzosopraano

Oopperalaulaja ja mezzosopraano Monica Groop on esiintynyt tunnetuissa ooppera- ja konserttitaloissa ympäri maailmaa yhteistyössä kuuluisien kapellimestareiden kuten esimerkiksi Carlo Maria Giulinin, Zubin Mehtan, Sir Colin Davisin, Kent Naganon, Seiji Ozawan ja Esa-Pekka Salosen kanssa. Monipuolisella urallaan hän on yhdistänyt barokkimusiikin, oopperan, resitaalit, sinfonia- ja kamarimusiikin sekä tunnustusta saaneen levytuotannon, joka sisältää yli 80 levyä.

Groopin ohjelmistoon kuuluu runsaasti nykymusiikkia. Hän on kantaesittänyt Kalevia Ahon, Olli Kortekankaan, Pehr Henrik Nordgrenin, Mikko Heiniön ja Tapio Tuomelan musiikkia ja esiintynyt Kaija Saariahon oopperoissa Kaukainen rakkaus ja Adriana Mater sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. DVD-äänitys Kaukainen rakkaus vuonna 2006 sai useita kansainvälisiä tunnustuspalkintoja. Groopin levytys J. S. Bachin alttokantaateista Juha Kankaan johtaman Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa valittiin Yleisradion Vuoden levyksi 1998, ja levytys Kalevi Ahon laulusarjasta Kysymysten kirja John Storgårdsin johtaman Lapin kamariorkesterin kanssa sai saman palkinnon 2009.

Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa opiskellut Groop debytoi Suomen kansallisoopperassa vuonna 1987 Charlotten roolissa Jules Massenet'n oopperassa Werther. Hän toimi Sibelius-Akatemian laulutaiteen professorina 2009–2013 ja pitää edelleen säännöllisesti mestariluokkia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 2005, ja hän on Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen. Vuodesta 2014 lähtien Groop on viettänyt vapaa-aikansa Pellingissä, jonne hän perusti Pellingin musiikkipäivät vuonna 2016.

Kuva: Kira Gluschkoff