Taiteilijat

Tutustu musiikkijuhlien huippuesiintyjiin.

 

Aleksi Heinola

rummut

Rumpali Aleksi Heinola on huimassa nousussa Suomen jazz-kentässä. Heinolan soitto on perinteikästä ja svengaavaa. Hän on soittanut lukuisten nimekkäiden jazzmuusikoiden kanssa, joista mainittakoon mm. Jukkis Uotila, Sinne Eeg, Severi Pyysalo, Leroy Jones, Teemu Viinikainen ja Max Ionata.

Eero Lehtimäki

klarinetti

Klarinetisti Eero Lehtimäki työskentelee nykyisin pääasiassa kapellimestarina mutta keikkailee yhä säännöllisen epäsäännöllisesti myös solistina, kamarimuusikkona sekä eri orkestereiden riveissä. Orkesterinjohdon läpimurtonsa hän teki johtamalla Mariinski-teatterin orkesteria äärimmäisen lyhyellä varoitusajalla Turun musiikkijuhlilla 2016. Sen jälkeen lähes kaikki Suomen kaupunginorkesterit ovat kutsuneet hänet vierailevaksi kapellimestarikseen. Joensuun kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2019. Lehtimäki on toiminut myös Brinkhall soi -festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2018 ja Joensuun Musiikkitalven taiteellisena johtajana vuodesta 2020 alkaen.

Lehtimäki valmistui klarinetistiksi Helsingin konservatoriosta Okko Kivikatajan ja Patrik Stenströmin opista, minkä jälkeen hän jatkoi klarinetinsoiton opintojaan Sibelius-Akatemiassa Niina Selinin johdolla. Historiallisten klarinettien soittoa hän on opiskellut Itävallassa ja Saksassa Ernst Schladerin johdolla sekä klassismin ajan yhtyesoiton mestarikursseilla. Kapellimestarin oppinsa Lehtimäki sai Jorma Panulan luokalla, minkä lisäksi hän opiskeli orkesterin- ja oopperanjohtoa Universität für Musik und darstellende Kunst Wienissä opettajinaan Johannes Wildner, Simeon Pironkoff ja Konrad Leitner. Hän on myös osallistunut Jorma Panulan ja Valeri Gergijevin mestarikursseille sekä opiskellut yksityisesti Hannu Linnun ja Petri Sakarin johdolla.

Kapellimestarin ja muusikon työnsä ohella Lehtimäki on valmistunut akustiikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta. Hän ihannoi monipuolista ymmärrystä ja sivistystä ja tekee musiikkia viedäkseen sen avulla kuulijat paikkoihin, joita he eivät osaisi edes kuvitella.

Kuva: Paula Ojansuu

Eero Seppä

basso

Basisti Eero Seppä painottaa soitossaan instrumenttinsa ominaispiirteitä: selkeyttä, varmuutta ja luotettavuutta ja on siksi kysytty basisti monissa suomalaisissa eturivin jazzyhtyeissä.

Elina Leskelä

harmonikka

Elina Leskelä on Espoon musiikkiopiston harmonikansoiton lehtori. Hän on voittanut ensipalkintoja sekä valtakunnallisissa että kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa. Leskelä on esiintynyt laajasti Euroopassa omin soolokonsertein. Hän soittaa mielellään taidemusiikin lisäksi kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan - pelimannimeiningillä. Hänet valittiin vuonna 2015 Espoon positiivisimmaksi henkilöksi.

Kuva: Hellevi Karakorpi

Fredrika Mikkola

viulu

Kolmetoistavuotias Fredrika Mikkola aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana. Syksystä 2017 alkaen hän on opiskellut viulunsoittoa Florin Szigetin johdolla Conservatoire à Rayonnement Régional de Paris -konservatoriossa, syksystä 2020 myös José Alvarezin johdolla. Hänen opettajinaan ovat lisäksi Constantin Bogdanas Pariisissa ja professori Tuomas Haapanen Helsingissä. Fredrika käy musiikkipainoitteista koulua, laulaa kuorossa, soittaa kamarimusiikkia sekä opiskelee säveltapailua, musiikin teoriaa ja improvisaatiota. Hänen orkesterinsa Pariisissa on Orchestre des jeunes du Conservatoire.

Vuonna 2017 Fredrika soitti Iitin musiikkijuhlien talvikonsertin ja oli kesän musiikkijuhlilla Mikkelin kaupunginorkesterin solistina kapellimestarina Okko Kamu. Seuraavana vuonna Fredrika konsertoi Benaroya Hallissa Seattlessa ja oli Iitin musiikkijuhlilla mukana ensemblessa, joka soitti Gabriel Yaredin johdolla. Fredrika on konsertoinut myös Kuhmon Kamarimusiikissa, Helsingissä, Tammisaaressa, Mantovassa ja Cividale del Friulissa Italiassa sekä Saumurissa ja Pariisissa Ranskassa. Keväällä 2020 hän voitti 1. palkinnon Vatelo-Rampal -viulukilpailussa Pariisissa.

Kuva: Tiina Närkki

Jaani Helander

sello

Sellisti Jaani Helander on Helsingin kaupunginorkesterin sellisti ja Sibelius-Akatemian opettaja, joka on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Martti Rousin ja Scuola di Musica di Fiesolessa Italiassa Natalia Gutmanin johdolla. Helander voitti toisen palkinnon Turun sellokilpailussa 2010 ja ensimmäisen palkinnon jousisoitinkilpailussa ISA-festivaalilla Itävallassa samana vuonna. Hän on esiintynyt solistina Suomessa muun muassa Turun filharmonisen orkesterin, Joensuun ja Hämeenlinnan kaupunginorkesterien ja Kaartin soittokunnan kanssa sekä Itävallassa Spirit of Europe -kamariorkesterin kanssa

Helander on esiintynyt useilla festivaaleilla kuten Kuhmon kamarimusiikissa, iPalpiti-festivaalilla Los Angelesissa ja Nafplion-festivaalilla Kreikassa.  Itse hän on Helsinki Chamber Music Festivalin taiteellinen johtaja yhdessä viulisti Kreeta-Julia Heikkilän kanssa. Pianisti Jaan Otsin kanssa he muodostavat Teos-pianotrion.

Cellomania on nimeltään Helanderin ja Lukas Stasevskijn muodostama selloduo, joka soittaa pop- ja rock-musiikkia sekä peli- ja elokuvamusiikkia. Esikoisalbuminsa Cellomania julkaisee tänä vuonna. Levyllä kuullaan muun muassa Helanderin sävellys Nocturne, op. 1. Uusi sävellys Inner Life, op. 2 jousikvintetille saa kantaesityksensä Helsinki Chamber Music Festivalilla heinäkuussa.

Jukka Perko

saksofoni

Yhden kaikkien aikojen suurimman jazzmuusikon, alttosaksofonisti Charlie ”Bird” Parkerin (1920–1955) syntymästä tulee vuonna 2020 kuluneeksi 100 vuotta. Parker tuli tunnetuksi virtuoosimaisena saksofonistina ja nerokkaana improvisoijana, ja hänen johdollaan jazz koki vallankumouksen 1940-luvun Amerikassa. Juuri Parkeria kuunnellen ja matkien teini-ikäinen Jukka Perko omaksui tämän tyylin niin tarkasti, että vuonna 1987 hänelle aukesivat ovet Parkerin aikalaisen ja lähimmän työtoverin Dizzy Gillespien orkesteriin. Perkon häikäisevää soittoa verrattiin nuoreen Parkeriin ja hän saikin lempinimen Little Bird.

Juhlavuoden kunniaksi saksofonisti Perko tarttuu Parkerin musiikkiin aikuisen miehen otteella. Hän lähestyy nuorine ystävineen Parkerin säveltämiä ja levyttämiä sävelmiä raikkaasti takavasemmalta eli 1930–40-lukujen taitteen swingin suunnasta. Näin Parkerin esikuvan, Count Basien orkesterin saksofonisti Lester Youngin henki onkin vahvasti läsnä.

Iitin musiikkijuhlilla Jukka Perkon pitkään hioutunut näkemys jazzin traditiosta saa niin tukea kuin vastavoimaa nuoresta innosta ja energiasta. Luvassa on siis svengaava kohtaaminen kun pianisti Toomas Keski-Säntti, basisti Eero Seppä ja rumpali Aleksi Heinola nousevat lavalle yhdessä Perkon kanssa.

Katariina Ruokonen

alttoviulu

Iittiläissyntyinen Katariina Ruokonen on koulutukseltaan sekä viulisti että alttoviulisti. Opinnot hän aloitti Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, ja ammattitutkinnon hän suoritti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opettajinaan Anatoli Melnikov ja Ulla Kekko. Ruokonen on opiskellut viulunsoittoa myös Liszt-Akatemiassa Budapestissa professori Mária Vermesin johdolla. Hän on soittanut useissa eri orkestereissa ja konsertoinut näiden mukana mm. Kiinassa, Japanissa ja eri puolilla Eurooppaa.

Tällä hetkellä Ruokonen toimii alttoviulistina Sinfonia Lahdessa ja soittaa myös kamarimusiikkikokoonpanoissa.

Kazutaka Morita

lyömäsoittimet

Kochissa Japanissa syntynyt Kazutaka Morita aloitti lyömäsoittimien parissa 16-vuotiaana. Hän opiskeli Japanissa Aichi Prefectural University of Fine Arts and Music -korkeakoulussa ja Hollannissa Conservatorium van Amsterdamissa. Tutkinnon suoritettuaan Morita esiintyi lukuisten orkestereiden ja kamarimusiikkikokoonpanojen kanssa Japanissa.Vuonna 2006 hänet kutsuttiin New Yorkiin Steve Reich @70 -produktioon, jossa hän soitti koko Reich-ohjelmiston Carnegie Hallissa.

Moritan haave pohjoismaisen orkesterin jäsenyydestä toteutui, kun hän sai paikan perkussionistina Bergenin filharmonisessa orkesterissa Norjassa. Sieltä hän tuli Suomeen, Tampere Filharmoniaan. Tätä nykyä Helsingin kaupunginorkesterissakin työskennellyt Morita on Radion sinfoniaorkesterin soolopatarumpali. Myös Joensuun kaupunginorkesterissa hän on vieraillut solistina. Hän on pitänyt mestarikursseja Japanissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa ja esiintynyt useiden orkestereiden ja kamarimusiikkikokoonpanojen kanssa myös ulkomailla. Morita on myös Helsinki Percussion Ensemblen ja Haku Percussion Duon jäsen.

Kevin Greenlaw

baritoni

Yhdysvaltalainen Greenlaw on tehnyt merkittävän uran Euroopassa laulamalla oopperarooleja mm. Pariisin valtionoopperassa ja Berliinin koomisessa oopperassa. Hänen keskeisiä roolejaan ovat olleet Mozartin Figaron häiden kreivi, Mozartin Don Giovannin nimirooli sekä Debussyn Pelléas ja Mélisande -oopperan Pelléas. Suomen kansallisoopperassa Greenlaw debytoi vuonna 2018 kummituksena Andrew Lloyd Webberin huippusuositussa Oopperan kummitus -musikaalissa, jonka esitykset saanevat jatkoa syksyllä.

Laura Mikkola

piano, taiteellinen johtaja

Pianisti Laura Mikkola on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Bloomingtonin musiikkikorkeakoulussa Indianassa ja tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena pianonsoiton opiskelijana kuulussa Curtis-instituutissa Philadelphiassa. Hänen opettajiaan ovat olleet Tapani Valsta, Gary Graffman, Menahem Pressler ja Ferenc Rados. Kahteenkymmeneen ikävuoteensa mennessä hän oli voittanut jo useita pianokilpailuja, mm. Maurice Ravel -pianokilpailun Ranskassa 1988, Maj Lind -pianokilpailun Suomessa 1992 ja Unisa Transnet -pianokilpailun Etelä-Afrikassa 1994. Vuonna 1995 Mikkola sai toisen palkinnon ja yleisöpalkinnon arvostetussa Queen Elisabeth -pianokilpailussa samoin kuin nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon.

Kilpailuvoitoistaan lähtien Mikkola on saanut työskennellä tunnetuimpien orkestereiden ja kapellimestareiden kanssa. Hänen ohjelmistonsa käsittää kamarimusiikin lisäksi kaikkiaan 64 pianokonserttoa. Hänet tunnetaan myös syvällisesti Einojuhani Rautavaaran musiikkiin perehtyneenä pianistina, joka on levyttänyt kaikki Rautavaaran pianokonsertot ja soolopianolle säveltämät teokset. Rautavaara omistikin Iitin ensimmäisille musiikkijuhlille säveltämänsä teoksen Passionale hänelle.

Mikkola on levyttänyt myös mm. Rahmaninovin pianoteoksia sekä Philippe Entremontin kanssa Ravelin musiikkia. Kesällä 2009 Iitin musiikkijuhlilla äänitetty Mozartin konsertto kahdelle pianolle Es-duuri KV 365, jonka Mikkola esitti yhdessä Entremontin ja Iitti Festival Orchestran kanssa, ilmestyi 2010. Neljä vuotta sitten ilmestyi levy, joka sisältää Einar Englundin koko pianotuotannon. Vuonna 2020 ilmestyneillä levyillään Mikkola esittää nykysäveltäjien David Chaillou ja Svein Hundsnes teoksia, ml. teokset, jotka hän kantaesitti vuoden 2019 Iitin musiikkijuhlilla. 2021 ilmestyi uusi Svein Hundsnesin pianoteoksia sisältävä levy Naxos-merkille.

Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana festivaalin perustamisesta lähtien.

Kuva: Heikki Tuuli

Linda Lampenius

viulu

Linda Lampenius alkoi esiintyä taiteilijavanhempiensa kanssa laulajana kolmivuotiaana. Viisivuotiaana hän aloitti viulunsoiton kuuluisan Colourstrings-metodin kehittelijän, professori Géza Szilvayn johdolla. Ura alkoi Helsingin Juniorijousien solistina seitsemänvuotiaana. Juniorijouset kiersivät ympäri maailmaa ja esiintyivät Suomen televisiossa osana Yleisradion taidekasvatusohjelmaa ”Viuluviikarit musiikkimaassa” 1979. Lampeniuksesta tuli pian Juniorijousien konserttimestari, ja jo 11-vuotiaana hän esiintyi Radion sinfoniaorkesterin solistina. Opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa vuosina 1985–1997. Opiskelun ohella Lampenius työskenteli orkesterimuusikkona ja toimi mm. Jorma Panulan kapellimestariluokan sinfoniaorkesterin ja Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konserttimestarina. Vuosina 1994–1996 hän toimi Kansallisoopperan orkesterin 1. viulistina. Lampenius on opiskellut myös professoreiden Mauricio Fuks ja Eduard Schmieder yksityisoppilaana Yhdysvalloissa.

Lampeniuksesta tuli Suomen tunnetuimpia julkkiksia kun Pertti Spede Pasanen keksi hänet tuotantoihinsa 1990-luvulla ja hän alkoi soittaa klassisen musiikin lisäksi popmusiikkia sähköviululla. Ura jatkui monimuotoisena Yhdysvalloissa ja sitten Englannissa hänen saatuaan levytyssopimuksen EMI:n kanssa. Lampenius esiintyi viulistina Hollywood-sarjoissakin ja myös rock- ja hevimetallibändien kanssa. Lontoossa mm. Sir Andrew Lloyd Webber kutsui hänet Metal Philharmonic -teoksensa solistiksi, ja Violators-bändinsä kanssa hän keikkaili eri puolilla Eurooppaa.

Vuodesta 2002 lähtien Lampenius on asunut Tukholmassa, jossa hänellä on muun muassa ollut oma show. Ruotsin esiintymisten lisäksi hän on jatkanut konsertoimista myös kansainvälisesti kamarimuusikkona, orkestereiden solistina ja klassisen musiikin festivaaleilla. Vuonna 2007 hän oli kiertueella irlantilaisen Anúna-kuoron kanssa Pohjois-Amerikassa. Yhteinen Celtic Origins -albumi oli maailmanmusiikin kategoriassa Pohjois-Amerikan myydyin levy viisi viikkoa peräkkäin. Lampeniuksen viimeisin albumi Angels julkaistiin Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2010 ja uudelleen 2011. Gagliano-viulua vuodelta 1781 soittavan Lampeniuksen ensimmäinen vierailu Iitin musiikkijuhlilla tapahtui viime kesänä jolloin hänen, Laura Mikkolan ja sellisti Perttu Kivilaakson muodostama trio esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa.

Mari Pakarinen

trumpetti

Mari Pakarinen on kotoisin Iitistä, missä hän aloitti trumpetinsoiton kahdeksanvuotiaana Pohjois- Kymen musiikkiopistossa Karl-Heinz Hennenin oppilaana. Lukion jälkeen hän aloitti opinnot Tampereen musiikkiakatemiassa Aki Välimäen oppilaana ja valmistui sieltä musiikkipedagogiksi 2014. Sen jälkeen hän on opiskellut maisteriopinnoissa Zürichissä Frits Damrowin ja Sibelius- Akatemiassa Touko Lundellin ja Pasi Pirisen oppilaana. Musiikin maisteriksi hän valmistui Sibelius-Akatemiasta 2019.

Pakarinen soittaa nykyisin Vaasan kaupunginorkesterin trumpetin varaäänenjohtajana. Hän on myös työskennellyt määräaikaisena Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa, Pori Sinfoniettassa ja Kaartin soittokunnassa sekä opettanut eri oppilaitoksissa. Musiikkifestivaaliesiintymisiä hänellä on ollut mm. Kuhmon Kamarimusiikissa, Avanti!:n Suvisoitossa, Lieksan vaskiviikoilla, Tampering-nykymusiikkifestivaaleilla sekä Färsaarten musiikkikesässä.

Marjukka Tepponen

sopraano

Tämän hetken eturivin sopraanoihin kuuluva Marjukka Tepponen on valloittanut karismallaan niin yleisön kuin kriitikotkin suomalaisilla ja kansainvälisillä ooppera-areenoilla. Hän on kysytty vierailija kotimaan näyttämöilä kuten Suomen kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Tepposen merkittävimpiin rooleihin ovat kuuluneet mm. Puccinin La Bohemen Mimí ja Mozartin Cosi fan tutten Fiordiligi sekä Jevgeni Oneginin Tatjana. Hänet tunnetaan myös ahkerana konsertoijana sekä klassisen että kevyemmän musiikin saralla. Tepponen on levyttänyt useita albumeja ja oopperatallenteita, mm. Gounod'n Faustin.

Iitin musiikkijuhlilla ja Hiidenvuorella Tepponen esiintyi vuonna 2010 yhdessä Waltteri Torikan kanssa. Molemmat olivat silloin juuri voittaneet Lappeenrannan laulukilpailut.

Pedro Hietanen

piano

Säveltäjä, sovittaja ja muusikko Pedro Hietanen syntyi Jaalassa Verlan kylässä, jossa hänen ensimmäinen julkinen esiintymisensä tapahtui viisivuotiaana. Hietanen on keskeisiä hahmoja suomalaisessa musiikki- ja viihde-elämässä ja mahdoton muusikko lokeroitavaksi. Uraan on
kuulunut valtava määrä erilaisia muusikontehtäviä eri genreissä ja kokoonpanoissa: Pepe & Paradise, Wigwam-yhtye, Pedro`s Heavy Gentlemen, esiintyminen pianistina Hurriganes-levyillä, kiertueet Euroopassa, yhteistyö Jim Pembroken, M. A. Nummisen ja näyttelijä Ritva Oksasen kanssa.

Hietanen on tehnyt suuren määrän levytyksiä sekä sävellyksiä teatteriin, tv-elokuviin ja pitkiin elokuviin. Elokuvista mainittakoon vaikkapa Aki Kaurismäen Rikos ja rangaistus (1983), Jörn Donnerin Kuulustelu (2009), Tapio Piiraisen Glenn (2008) ja Linnanjuhlat (2017), Mika Kaurismäen Haarautuvan rakkauden talo (2009) sekä Jörn Donnerin tv-dokumentit Mannerheim Jörn Donnerin kertomana (2011) ja Minnet av Ingmar Bergman (2018). Hietanen on toiminut myös studiomuusikkona, useiden televisio-ohjelmien ja teattereiden kapellimestarina sekä äänilevytuottajana.

Kuva: Joonas Josefsson

Taneli Mäkelä

laulu

Näyttelijä Taneli Mäkelä valmistui teatterikorkeakoulusta vuonna 1985. Hän on työskennellyt koko uransa ajan freelancerina ja esiintynyt lukuisissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja näytelmissä.

Hänet muistetaan rooleistaan tv-sarjoissa Fakta homma, Musta tuntuu, Kaverille ei jätetä, Ou nou!, Yle Leaks, Kotikatu, Arctic Circle, Team Ahma, Akkaa päälle, Helppo elämä, Ihmisten puolue, Klikkaa mua, Kimmo, Roba, Sunnuntailounas... ja rooleistaan elokuvissa kuten Härmä, Vuosaari, Viikossa aikuiseksi, FC Venus, Pohjanmaa ja Talvisota. Talvisodasta tuli Jussi-palkinto 1990.

Mäkelä on näytellyt mm. Ryhmäteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Turun kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Lisäksi monilahjakas näyttelijä-laulaja on levyttänyt useita albumeja, toiminut useiden tv-sarjojen käsikirjoittajana ja tehnyt teatteriohjauksia. Mäkelä teki 1990-luvun alkupuolella musiikkia enemmän kuin näytteli; hän keikkaili nelisen vuotta ympäri maata tanssilavoilla ja -ravintoloissa.

Viime vuosina Mäkelää on taas voinut nähdä myös teatterissa. Tampereen Työväen Teatterin 2018 kantaesityksensä saaneessa Vanhoja poikia -laulunäytelmässä hän esiintyi Tuomas Uusitalon, Esko Roineen ja Puntti Valtosen kanssa. Näytelmä perustui Juha Vainion lauluihin. Turun kaupunginteatterissa tuli viime syksynä ensi-iltaan näytelmä Nokia, jossa Mäkelä näyttelee Jorma Ollilan roolin. Nokian esitykset jatkuvat syksyllä, samoin yhden miehen näytelmä Mies joka rakasti järjestystä, joka sai loistavat arviot ensi-iltansa jälkeen Helsingin kaupunginteatterissa 2019.

Kuva: Anssi Lauri Photography

Teemu Kauppinen

kontrabasso

Kontrabasisti Teemu Kauppinen soittaa Radion sinfoniaorkesterissa ja on myös Virtuosi di Kuhmo -kokoonpanon jäsen. Saksalaisessa Deutsche Kammerakademie -orkesterissa hän soitti vuosina 1998–2000 ja Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa kesät 2009–2016.  Lisäksi hän on työskennellyt mm. Helsingin kaupunginorkesterissa, Tapiola Sinfonietassa, Galician sinfoniaorkesterissa Espanjassa sekä Northern Sinfonia -orkesterissa Englannissa.

Kauppinen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta, jossa hänenkontrabasso-opettajanaan oli Jussi Javas. Vuosina 1997–2000 hän täydensi opintojaan Kölnin musiikkikorkeakoulussa professori Veit-Peter Schüsslerin oppilaana ja osallistui tuona aikana myös Franco Petracchin mestarikursseille Sermonetassa Italiassa. Yksityisesti hän on opiskellut Esko Laineen, Duncan McTierin ja Janne Saksalan johdolla.

Kysyttynä ja aktiivisena kamarimuusikkona Kauppinen on esiintynyt viime vuosina mm. Naantalin musiikkijuhlilla, Uudenkaupungin Crusell-viikolla, Oulunsalo Soi -festivaalilla, Korsholman musiikkijuhlilla, Helsinki Spring Light -festivaalilla sekä Zagreb Kom -festivaalilla Kroatiassa.

Teemu Kauppisen soitin on italialainen Antonio Guadagnini -kontrabasso vuodelta 1879.

Teppo Ali-Mattila

sovittaja

Teppo Ali-Mattila on Helsingin kaupunginorkesterin viulistin työn ohella sovittanut jo yli 500 teosta, ja niitä on kuultu lähes kaikkien Suomen kaupunginorkestereiden ohjelmistossa, lukuisilla festivaaleilla ja mm. Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Italiassa, Saksassa, Sveitsissä, Libanonissa ja Beninissä. Ali-Mattilan orkestroimia Iiro Rantalan sävellyksiä on kuultavissa Deutsche Kammerphilharmonien 2018 julkaistulla levyllä.

Ali-Mattilan suomalaisten kapellimestareiden haastatteluihin pohjautuva kirja Puikoissa (Docendo 2017) huomioitiin laajasti mediassa, ja se sai runsaasti kiitoksia myös lukijoilta. Hänellä on myös NLP-trainerin koulutus, ja tätä osaamistaan hän käyttää mm. esiintymisvalmentamiseen. Inspiraatiota hän ammentaa mm. pyöräilystä, veneilystä, lukemisesta, kuvataiteista ja rytmimusiikista.

Kuva: Yvonne Frye

Toomas Keski-Säntti

piano

Toomas Keski-Säntti on nuoren sukupolven kysytyimpiä jazzpianisteja. Hän on tullut tunnetuksi suurta suosiota saavuttaneesta OK:KO-yhtyeestä, ja on monipuolisena muusikkona esiintynyt lukuisten kotimaisten yhtyeiden kuten UMO:n ja Timo Lassy Bandin riveissä. Keski-Säntti viimeistelee parhaillaan opintojaan Sibelius-Akatemiassa.


Lämmin kiitos yleisölle ja taiteilijoille festivaalista! Nähdään ensi kesänä!