Taiteilijat

Tutustu musiikkijuhlien huippuesiintyjiin.

 

Aimo Räsänen

kertoja

Aimo ”Ami” Räsänen on yksi Tampereen Työväen Teatterin eli TTT:n pitkäaikaisimmista näyttelijöistä, kiinnitettynä vuodesta 1995. Läheisimmiksi teatteritöikseen hän on nimennyt mm. Sirkku Peltolan kirjoittaman ja ohjaaman, neliosaiseksi venähtäneen Suomenhevonen-trilogian, jonka näytelmissä hän esiintyi kymmenen vuoden ajan, sekä Kari Heiskasen ohjaaman Rauta-ajan ja Kalle Holmbergin Pohjantähti-trilogian, jotka nähtiin Pyynikin kesäteatterissa. Viimeksimainitussa Räsänen oli mukana jo opiskeluaikana.

Räsänen on näytellyt paljon myös televisiosarjoissa ja elokuvissa. Ylen sarjassa Uusi päivä hän esitti Otso Karhua vuosina 2010–2018. Lisäksi hän on esiintynyt Kummeli-ryhmän tv-tuotannoissa ja televisiosarjoissa Hovimäki, Lehmän vuosi, Kaverille ei jätetä, Myrskyn jälkeen ja Keisari Aarnio. Elokuvarooleja on ollut mm. elokuvissa Koirankynnen leikkaaja, Game Over, Pussikaljaelokuva, Miami ja Ihmisen osa. Räsäsellä oli rooli myös Pirkka-Pekka Peteliuksen ohjaamassa tv-elokuvasarjassa Kymenlaakson laulu, jonka Yle esitti ensimmäisen kerran 2008.

Helmikuussa Räsänen esiintyi kertojana Tampere Filharmonian musiikkisadussa Hipinäaasi apinahiisi, jonka on säveltänyt Roope Mäenpää ja joka perustuu Ville Hytösen samannimiseen lastenkirjaan. TTT:ssä hänet nähdään kevään aikana pääosassa Hollywood-tuottaja Harvey Weinsteinia muistuttavana mogulina näytelmässä Karvas pala, joka sai ensi-iltansa syyskaudella. Räsänen on mukana myös musikaalissa Poikabändi ja näytelmässä Mielensäpahoittaja eskorttia etsimässä, jonka hän on itse ohjannut.

Aleksi Heinola

rummut

Rumpali Aleksi Heinola on huimassa nousussa Suomen jazz-kentässä. Heinolan soitto on perinteikästä ja svengaavaa. Hän on soittanut lukuisten nimekkäiden jazzmuusikoiden kanssa, joista mainittakoon mm. Jukkis Uotila, Sinne Eeg, Severi Pyysalo, Leroy Jones, Teemu Viinikainen ja Max Ionata.

Eero Lehtimäki

Klarinetti

Klarinetisti Eero Lehtimäki työskentelee nykyisin pääasiassa kapellimestarina mutta keikkailee yhä säännöllisen epäsäännöllisesti myös solistina, kamarimuusikkona sekä eri orkestereiden riveissä. Orkesterinjohdon läpimurtonsa hän teki johtamalla Mariinski-teatterin orkesteria äärimmäisen lyhyellä varoitusajalla Turun musiikkijuhlilla 2016. Sen jälkeen lähes kaikki Suomen kaupunginorkesterit ovat kutsuneet hänet vierailevaksi kapellimestarikseen. Joensuun kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2019. Lehtimäki on toiminut myös Brinkhall soi -festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2018, ja Joensuun Musiikkitalven taiteellinen johtaja hän on tämän vuoden keväästä lähtien.

Lehtimäki valmistui klarinetistiksi Helsingin konservatoriosta Okko Kivikatajan ja Patrik Stenströmin opista, minkä jälkeen hän jatkoi klarinetinsoiton opintojaan Sibelius-Akatemiassa Niina Selinin johdolla. Historiallisten klarinettien soittoa hän on opiskellut Itävallassa ja Saksassa Ernst Schladerin johdolla sekä klassismin ajan yhtyesoiton mestarikursseilla. Kapellimestarin oppinsa Lehtimäki sai Jorma Panulan luokalla, minkä lisäksi hän opiskeli orkesterin- ja oopperanjohtoa Universität für Musik und darstellende Kunst Wienissä opettajinaan Johannes Wildner, Simeon Pironkoff ja Konrad Leitner. Hän on myös osallistunut Jorma Panulan ja Valeri Gergijevin mestarikursseille sekä opiskellut yksityisesti Hannu Linnun ja Petri Sakarin johdolla.

Kapellimestarin ja muusikon työnsä ohella Lehtimäki on valmistunut akustiikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta. Hän ihannoi monipuolista ymmärrystä ja sivistystä ja tekee musiikkia viedäkseen sen avulla kuulijat paikkoihin, joita he eivät osaisi edes kuvitella.

Kuva: Paula Ojansuu

Eero Seppä

Basso

Basisti Eero Seppä painottaa soitossaan instrumenttinsa ominaispiirteitä: selkeyttä, varmuutta ja luotettavuutta ja on siksi kysytty basisti monissa suomalaisissa eturivin jazzyhtyeissä.

Folke Gräsbeck

Piano, esitelmä

Folke Gräsbeck voitti 17-vuotiaana Maj Lind -pianokilpailun opiskellessaan vielä Turun konservatoriossa Tarmo Huovisen johdolla. Hän suoritti jatko-opinnot Lontoossa Maria Curcio-Diamandin yksityisoppilaana ja Sibelius-Akatemiassa Erik T. Tawaststjernan johdolla. Musiikin maisteriksi hän valmistui akatemiasta 1997 ja väitteli musiikin tohtoriksi vuonna 2008 aiheenaan piano Sibeliuksen nuoruustuotannossa.

Gräsbeck tunnetaan Sibelius-asiantuntijuuden lisäksi ahkerana soolokonsertoijana ja säestäjänä. Hänellä on ollut lukuisia konsertteja Lahden ja Naantalin Sibelius-festivaaleilla, Järvenpään Sibelius-viikoilla sekä Sibeliuksen kuoleman 50-vuotismuistofestivaaleilla Tokiossa ja Lontoossa. Hän on ollut myös orkesterisolistina useissa Euroopan maissa, esiintynyt Helsingin juhlaviikkojen konserteissa vuodesta 1971 ja toiminut Virossa järjestettävän kulttuurifestivaalin Festum Finnicumin taiteellisena johtajana 1994–1995. Sibelius Korppoossa -festivaalin taiteellisena johtajana hän toimi 2002–2012.

Gräsbeck on esittänyt yli 400 Jean Sibeliuksen noin 600 sävellyksestä, niistä 91 kantaesityksinä. Hän on julkaissut yli 60 cd-levyä, joista 24 sisältyy BIS-yhtiön kansainväliseen sarjaan The Sibelius Edition.

Gräsbeck, joka on esittänyt myös Beethovenin tuotannon sellolle ja pianolle kokonaisuudessaan Suomessa ja ulkomailla, mm. sellisti Munir Bakiehin kanssa nimellä Duo Finlandia, on toiminut Sibelius-Akatemiassa säestyksen lehtorina vuodesta 1985. Hänelle on myönnetty Sibeliuksen Hämeenlinnan syntymäkodin mitali vuosina 1996 ja 2015 ja Sibelius-Seura ry:n Sibelius-mitali 2014. Lontoolainen UK Sibelius Society -yhdistys nimitti hänen vuoden taiteilijaksi, ”Artist of the Year” 1999.

Fredrika Mikkola

Viulu

Kaksitoistavuotias Fredrika Mikkola aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana. Syksystä 2017 alkaen hän on opiskellut viulunsoittoa Conservatoire à Rayonnement Régional de Paris -konservatoriossa Florin Szigetin johdolla. Myös Constantin Bogdanas on ollut hänen opettajanaan Pariisissa, ja Helsingissä opettajana on professori Tuomas Haapanen vuodesta 2014 lähtien. Fredrika käy musiikkipainoitteista koulua, laulaa kuorossa, soittaa kamarimusiikkia sekä opiskelee säveltapailua, musiikin teoriaa ja improvisaatiota.

Vuonna 2017 Fredrika soitti Iitin musiikkijuhlien talvikonsertin ja oli kesän musiikkijuhlilla Mikkelin kaupunginorkesterin solistina kapellimestarina Okko Kamu. Seuraavana vuonna Fredrika konsertoi Benaroya Hallissa Seattlessa ja oli Iitin musiikkijuhlilla mukana ensemblessa, joka soitti Gabriel Yaredin johdolla. Fredrika on konsertoinut myös Kuhmon Kamarimusiikissa, Helsingissä, Tammisaaressa, Mantovassa ja Cividale del Friulissa Italiassa sekä Saumurissa ja Pariisissa Ranskassa.

Kuva: Miia Närkki

Helmi Kuusi

Viulu

Helmi Kuusi valmistui 2011 musiikin maisteriksi erinomaisin arvosanoin Sibelius-Akatemiasta, jossa hän opiskeli Seppo Tukiaisen, Mi-Kyung Leen ja Petri Aarnion johdolla. Lisäksi hän on osallistunut mestarikursseille Suomessa ja ulkomailla.

Kuusi on toiminut viulistina Helsingin kaupunginorkesterin I-viulusektiossa vuodesta 2011. Kaudella 2019–2020 hän on tehnyt orkesterissa sijaisuutta II-viulun äänenjohtajana. Kuusi on myös intohimoinen kamarimuusikko, ja hän on soittanut aktiivisesti erilaisissa pienyhtyeissä, esimerkiksi Virtuosi di Kuhmossa. Kamariyhtyeiden solistina hän on mm. kantaesittänyt Matthew Whittallin viulukonserton. Hän on esiintynyt monilla festivaaleilla kuten Kuhmon Kamarimusiikissa, Crusell-viikoilla sekä Iitin, Naantalin, Ruoveden ja Oulaisten musiikkijuhlilla. Kuusi soittaa C.A Testore -viululla.

Muusikon työnsä ohella Kuusi viimeistelee psykologian maisterin tutkintoaan Turun yliopistossa. Parhaillaan hän valmistelee laajaa työhyvinvointiaiheista tutkimusta suomalaisille sinfoniaorkesterimuusikoille.

Juha Kotilainen

Baritoni

Juha Kotilainen on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Olavi Hautsalon ja Matti Tuloiselan johdolla ja täydentänyt opintojaan mm. Thomas Hampsonin ja Peter Bernen mestarikursseilla. Hän on Kansallisoopperan säännöllinen vierailija vuodesta 1986, jolloin hän debytoi Dandinin roolissa Rossinin La Cenerentola -oopperassa. Muita rooleja ovat olleet Mozartin Figaron häiden kreivi Almaviva, Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Puccinin La Bohèmen Marcello ja Wagnerin Jumalten tuhon Günther, monien muiden muassa.

Vuosina 1992–97 Kotilainen oli kiinnitettynä Essenin Aalto-teatteriin Saksassa, jossa hänen tärkeimpiä roolejaan olivat mm. nimiroolit Tsaikovskin Jevgeni Oneginissa, Bartókin Herttua Siniparrassa ja Mozartin Don Giovannissa. Hän on myös vieraillut laajalti oopperataloissa eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2000 kantaesitettiin Brysselissä Philippe Boesmansin ooppera Wintermärchen, jossa Kotilainen lauloi Antigonuksen roolin. Myöhemmin tämä kansainvälisesti kehuttu produktio vieraili Lyonissa, Pariisissa ja Barcelonassa Kotilaisen laulaessa pääroolin. Savonlinnan oopperajuhlilla Kotilainen on esiintynyt useita kertoja. Häntä on kuultu esimerkiksi Einojuhani Rautavaaran oopperan Aleksis Kivi nimiroolissa, oopperajuhlien tilausproduktiossa Aika ja uni ja Aulis Sallisen Ratsumiehessä. Vuonna 2007 hän lauloi Axelin roolin Olli Kortekankaan Isän tyttö -oopperan kantaesityksessä.

Kotilaisen laajaan ohjelmistoon kuuluvat laulumusiikki liedistä nykysäveltäjien teoksiin ja bassobaritoniosat suurissa kirkkomusiikkiteoksissa. Hän on esittänyt lukemattomia kertoja Bachin Matteus-passiota, Johannes-passiota, h-mollimessua ja Haydnin Luomista niin kotimaassa kuin maailmallakin. Uutta suomalaista musiikkia Kotilainen on kantaesittänyt merkittävissä määrin: Jani Sivénin oopperaa Abelard & Heloise, Timo-Juhani Kyllösen Kuninkaiden kirjaa, Ilkka Kuusiston Taipaleenjokea, Markus Fageruddin Välilaskua, Kimmo Hakolan oopperaa La Fenice ja Timo-Juhani Kyllösen Norppa-oopperaa. Vuonna 2018 Kotilainen lauloi Olli Kortekankaan ja Tuomas Parkkisen Veljeni vartija -oopperassa keskeisen Johannes Rossin roolin.

Jukka Perko

Saksofoni

Yhden kaikkien aikojen suurimman jazzmuusikon, alttosaksofonisti Charlie ”Bird” Parkerin (1920–1955) syntymästä tulee vuonna 2020 kuluneeksi 100 vuotta. Parker tuli tunnetuksi virtuoosimaisena saksofonistina ja nerokkaana improvisoijana, ja hänen johdollaan jazz koki vallankumouksen 1940-luvun Amerikassa. Juuri Parkeria kuunnellen ja matkien teini-ikäinen Jukka Perko omaksui tämän tyylin niin tarkasti, että vuonna 1987 hänelle aukesivat ovet Parkerin aikalaisen ja lähimmän työtoverin Dizzy Gillespien orkesteriin. Perkon häikäisevää soittoa verrattiin nuoreen Parkeriin ja hän saikin lempinimen Little Bird.

Juhlavuoden kunniaksi saksofonisti Perko tarttuu Parkerin musiikkiin aikuisen miehen otteella. Hän lähestyy nuorine ystävineen Parkerin säveltämiä ja levyttämiä sävelmiä raikkaasti takavasemmalta eli 1930–40-lukujen taitteen swingin suunnasta. Näin Parkerin esikuvan, Count Basien orkesterin saksofonisti Lester Youngin henki onkin vahvasti läsnä.

Iitin musiikkijuhlilla Jukka Perkon pitkään hioutunut näkemys jazzin traditiosta saa niin tukea kuin vastavoimaa nuoresta innosta ja energiasta. Luvassa on siis svengaava kohtaaminen kun pianisti Toomas Keski-Säntti, basisti Eero Seppä ja rumpali Aleksi Heinola nousevat lavalle yhdessä Perkon kanssa.

Katariina Ruokonen

Alttoviulu

Iittiläissyntyinen Katariina Ruokonen on koulutukseltaan sekä viulisti että alttoviulisti. Opinnot hän aloitti Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, ja ammattitutkinnon hän suoritti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opettajinaan Anatoli Melnikov ja Ulla Kekko. Ruokonen on opiskellut viulunsoittoa myös Liszt-Akatemiassa Budapestissa professori Mária Vermesin johdolla. Hän on soittanut useissa eri orkestereissa ja konsertoinut näiden mukana mm. Kiinassa, Japanissa ja eri puolilla Eurooppaa.

Tällä hetkellä Ruokonen toimii alttoviulistina Sinfonia Lahdessa ja soittaa myös kamarimusiikkikokoonpanoissa.

Kazutaka Morita

Lyömäsoittimet

Kochissa Japanissa syntynyt Kazutaka Morita aloitti lyömäsoittimien parissa 16-vuotiaana. Hän opiskeli Japanissa Aichi Prefectural University of Fine Arts and Music -korkeakoulussa ja Hollannissa Conservatorium van Amsterdamissa. Tutkinnon suoritettuaan Morita esiintyi lukuisten orkestereiden ja kamarimusiikkikokoonpanojen kanssa Japanissa.Vuonna 2006 hänet kutsuttiin New Yorkiin Steve Reich @70 -produktioon, jossa hän soitti koko Reich-ohjelmiston Carnegie Hallissa.

Moritan haave pohjoismaisen orkesterin jäsenyydestä toteutui, kun hän sai paikan perkussionistina Bergenin filharmonisessa orkesterissa Norjassa. Sieltä hän tuli Suomeen, Tampere Filharmoniaan. Tätä nykyä Helsingin kaupunginorkesterissakin työskennellyt Morita on Radion sinfoniaorkesterin soolopatarumpali. Myös Joensuun kaupunginorkesterissa hän on vieraillut solistina. Hän on pitänyt mestarikursseja Japanissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa ja esiintynyt useiden orkestereiden ja kamarimusiikkikokoonpanojen kanssa myös ulkomailla. Morita on myös Helsinki Percussion Ensemblen ja Haku Percussion Duon jäsen.

Laura Mikkola

Piano, taiteellinen johtaja

Pianisti Laura Mikkola on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Bloomingtonin musiikkikorkeakoulussa Indianassa ja tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena pianonsoiton opiskelijana kuulussa Curtis-instituutissa Philadelphiassa. Hänen opettajiaan ovat olleet Tapani Valsta, Gary Graffman, Menahem Pressler ja Ferenc Rados. Kahteenkymmeneen ikävuoteensa mennessä hän oli voittanut jo useita pianokilpailuja, mm. Maurice Ravel -pianokilpailun Ranskassa 1988, Maj Lind -pianokilpailun Suomessa 1992 ja Unisa Transnet -pianokilpailun Etelä-Afrikassa 1994. Vuonna 1995 Mikkola sai toisen palkinnon ja yleisöpalkinnon arvostetussa Queen Elisabeth -pianokilpailussa samoin kuin nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon.

Kilpailuvoitoistaan lähtien Mikkola on saanut työskennellä tunnetuimpien orkestereiden ja kapellimestareiden kanssa. Hänen ohjelmistonsa käsittää kamarimusiikin lisäksi kaikkiaan 64 pianokonserttoa. Hänet tunnetaan myös syvällisesti Einojuhani Rautavaaran musiikkiin perehtyneenä pianistina, joka on levyttänyt kaikki Rautavaaran pianokonsertot ja soolopianolle säveltämät teokset. Rautavaara omistikin Iitin ensimmäisille musiikkijuhlille säveltämänsä teoksen Passionale hänelle.

Mikkola on levyttänyt myös mm. Rahmaninovin pianoteoksia sekä Philippe Entremontin kanssa Ravelin musiikkia. Kesällä 2009 Iitin musiikkijuhlilla äänitetty Mozartin konsertto kahdelle pianolle Es-duuri KV 365, jonka Mikkola esitti yhdessä Entremontin ja Iitti Festival Orchestran kanssa, ilmestyi 2010. Neljä vuotta sitten ilmestyi levy, joka sisältää Einar Englundin koko pianotuotannon. Uusimmilla 2020 ilmestyneillä levyillään Mikkola esittää nykysäveltäjien David Chaillou ja Svein Hundsnes teoksia, ml. teokset, jotka hän kantaesitti Iitin musiikkijuhlilla 2019.

Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana festivaalin perustamisesta lähtien.

Kuva: Heikki Tuuli

Linda Lampenius

Viulu

Linda Lampenius alkoi esiintyä taiteilijavanhempiensa kanssa laulajana kolmivuotiaana. Viisivuotiaana hän aloitti viulunsoiton kuuluisan Colourstrings-metodin kehittelijän, professori Géza Szilvayn johdolla. Ura alkoi Helsingin Juniorijousien solistina seitsemänvuotiaana. Juniorijouset kiersivät ympäri maailmaa ja esiintyivät Suomen televisiossa osana Yleisradion taidekasvatusohjelmaa ”Viuluviikarit musiikkimaassa” 1979. Lampeniuksesta tuli pian Juniorijousien konserttimestari, ja jo 11-vuotiaana hän esiintyi Radion sinfoniaorkesterin solistina. Opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa vuosina 1985–1997. Opiskelun ohella Lampenius työskenteli orkesterimuusikkona ja toimi mm. Jorma Panulan kapellimestariluokan sinfoniaorkesterin ja Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konserttimestarina. Vuosina 1994–1996 hän toimi Kansallisoopperan orkesterin 1. viulistina. Lampenius on opiskellut myös professoreiden Mauricio Fuks ja Eduard Schmieder yksityisoppilaana Yhdysvalloissa.

Lampeniuksesta tuli Suomen tunnetuimpia julkkiksia kun Pertti Spede Pasanen keksi hänet tuotantoihinsa 1990-luvulla ja hän alkoi soittaa klassisen musiikin lisäksi popmusiikkia sähköviululla. Ura jatkui monimuotoisena Yhdysvalloissa ja sitten Englannissa hänen saatuaan levytyssopimuksen EMI:n kanssa. Lampenius esiintyi viulistina Hollywood-sarjoissakin ja myös rock- ja hevimetallibändien kanssa. Lontoossa mm. Sir Andrew Lloyd Webber kutsui hänet Metal Philharmonic -teoksensa solistiksi, ja Violators-bändinsä kanssa hän keikkaili eri puolilla Eurooppaa.

Vuodesta 2002 lähtien Lampenius on asunut Tukholmassa, jossa hänellä on muun muassa ollut oma show. Ruotsin esiintymisten lisäksi hän on jatkanut konsertoimista myös kansainvälisesti kamarimuusikkona, orkestereiden solistina ja klassisen musiikin festivaaleilla. Vuonna 2007 hän oli kiertueella irlantilaisen Anúna-kuoron kanssa Pohjois-Amerikassa. Yhteinen Celtic Origins -albumi oli maailmanmusiikin kategoriassa Pohjois-Amerikan myydyin levy viisi viikkoa peräkkäin. Lampeniuksen viimeisin albumi Angels julkaistiin Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2010 ja uudelleen 2011. Gagliano-viulua vuodelta 1781 soittavan Lampeniuksen ensimmäinen vierailu Iitin musiikkijuhlilla tapahtui viime kesänä jolloin hänen, Laura Mikkolan ja sellisti Perttu Kivilaakson muodostama trio esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa.

Mari Pakarinen

Trumpetti

Mari Pakarinen on kotoisin Iitistä, missä aloitti trumpetinsoiton kahdeksanvuotiaana Pohjois- Kymen musiikkiopistossa Karl-Heinz Hennenin oppilaana. Lukion jälkeen hän aloitti opinnot Tampereen musiikkiakatemiassa Aki Välimäen oppilaana ja valmistui sieltä musiikkipedagogiksi 2014. Sen jälkeen hän on opiskellut maisteriopinnoissa Zürichissä Frits Damrowin ja Sibelius- Akatemiassa Touko Lundellin ja Pasi Pirisen oppilaana.

Pakarinen valittiin Kymi Brass -tapahtuman vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2013. Kuhmon Kamarimusiikin Nuoret kamarimuusikot -ohjelmassa hän on ollut vuodesta 2016 alkaen. Hän on esiintynyt myös mm. Tampereen Tampering-nykymusiikkifestivaalilla, Lieksan Vaskiviikolla ja Avanti!:n Suvisoitossa. Pori Sinfonietta -orkesterissa hän oli määräaikaisena trumpetin äänenjohtajana 2016–2017, kornetin varaäänenjohtajana Kaartin soittokunnassa 2012‒2014 ja Töölö Brassin konserttimestarina 2012‒2013.

Pakarinen on soittanut Ostrobothnia Brass Bandissa sekä Suomen puhallinsinfonikoissa ja on PowerBrassGirls-vaskiyhtyeen perustajajäseniä. Hän myös opetti trumpetinsoittoa Meri-Helsingin musiikkiopistossa vuosina 2013–2016. Tällä hetkellä Pakarinen soittaa Vaasan kaupunginorkesterin trumpettisektiossa.

Mikkelin kaupunginorkesteri / St. Michel Strings

Orkesteri

Mikkeliläisen orkesteritoiminnan juuret juontavat vuoteen 1903, jolloin Mikkelin musiikinystäväin yhdistys perusti orkesterin tuolloin vain muutaman tuhannen asukkaan kaupunkiin. Tästä aikanaan maan vanhimmasta amatööriorkesterista muodostettiin myöhemmin yhdistyspohjainen ammattiorkesteri. Vuonna 1990 Mikkelin kaupunginorkesteri kunnallistettiin kahdentoista jousisoittajan vahvuisena kokoonpanona. Soittajisto on keskittynyt nimenomaan jousiorkesterille sävellettyyn musiikkiin ja tullut tunnetuksi yhteistyöstään lukuisten suomalaisten ja kansainvälisten säveltäjien kanssa. Yhteiskonsertit muiden orkestereiden kanssa, erityisesti Saimaa Sinfonietta -nimellä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa, ovat vakiintuneet osaksi soittajiston toimintaa. Pieni jousisto on vaivaton liikuteltava ja kykenee täysipainoiseen konsertointiin myös ilman kapellimestaria.

Vuonna 2013 orkesteri esiintyi maineikkaalla The Great Mountains Music Festivalilla Etelä-Koreassa, ja sai Latin Grammy Award -palkintoehdokkuuden kapellimestari José Serebrierin johtamalla Adagio-levyllä. Maaliskuussa 2015 orkesteri teki Sibeliuksen juhlavuoteen liittyen konserttikiertueen Etelä-Koreaan ja Kiinaan. Konserttiensa suorat internet-lähetykset orkesteri aloitti yhteistyössä E-concerthouse-portaalin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa vuonna 2014.

Monica Groop

Mezzosopraano

Oopperalaulaja ja mezzosopraano Monica Groop on esiintynyt tunnetuissa ooppera- ja konserttitaloissa ympäri maailmaa yhteistyössä kuuluisien kapellimestareiden kuten esimerkiksi Carlo Maria Giulinin, Zubin Mehtan, Sir Colin Davisin, Kent Naganon, Seiji Ozawan ja Esa-Pekka Salosen kanssa. Monipuolisella urallaan hän on yhdistänyt barokkimusiikin, oopperan, resitaalit, sinfonia- ja kamarimusiikin sekä tunnustusta saaneen levytuotannon, joka sisältää yli 80 levyä.

Groopin ohjelmistoon kuuluu runsaasti nykymusiikkia. Hän on kantaesittänyt Kalevia Ahon, Olli Kortekankaan, Pehr Henrik Nordgrenin, Mikko Heiniön ja Tapio Tuomelan musiikkia ja esiintynyt Kaija Saariahon oopperoissa Kaukainen rakkaus ja Adriana Mater sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. DVD-äänitys Kaukainen rakkaus vuonna 2006 sai useita kansainvälisiä tunnustuspalkintoja. Groopin levytys J. S. Bachin alttokantaateista Juha Kankaan johtaman Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa valittiin Yleisradion Vuoden levyksi 1998, ja levytys Kalevi Ahon laulusarjasta Kysymysten kirja John Storgårdsin johtaman Lapin kamariorkesterin kanssa sai saman palkinnon 2009.

Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa opiskellut Groop debytoi Suomen kansallisoopperassa vuonna 1987 Charlotten roolissa Jules Massenet'n oopperassa Werther. Hän toimi Sibelius-Akatemian laulutaiteen professorina 2009–2013 ja pitää edelleen säännöllisesti mestariluokkia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 2005, ja hän on Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen. Vuodesta 2014 lähtien Groop on viettänyt vapaa-aikansa Pellingissä, jonne hän perusti Pellingin musiikkipäivät vuonna 2016.

Kuva: Kira Gluschkoff

Okko Kamu

Kapellimestari

Okko Kamu aloitti viulunsoiton kaksivuotiaana ja viuluopinnot Sibelius-Akatemiassa kuusivuotiaana. Hänen viulunsoiton opettajansa oli Onni Suhonen, ja hän soitti Suhonen-kvartetissa useita vuosia. Kamusta tuli Helsingin kaupunginorkesterin 2. viulun varaäänenjohtaja 1965 ja vuotta myöhemmin, vain 20-vuotiaana, Suomen kansallisoopperan orkesterin sooloviulisti ja konserttimestari.

Kamun kansainvälinen kapellimestariura alkoi, kun hän 23-vuotiaana voitti ensimmäisen kansainvälisen Herbert von Karajan -kilpailun 1969 Berliinissä. Vielä samana vuonna hänet kiinnitettiin Tukholman kuninkaallisen oopperan vierailevaksi kapellimestariksi, ja vuodet 1970–1977 hän toimi Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina ja ylikapellimestarina. Kamu on toiminut myös Oslon filharmonikkojen, Helsingin kaupunginorkesterin, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja Suomen kansallisoopperan ylikapellimestarina. Hän on luotsannut taiteellisena johtajana Hollannin radion sinfoniaorkesteria ja Stockholm Sinfoniettaa ja ollut Birminghamin sinfoniaorkeste-rin, Lausannen kamariorkesterin, Kööpenhaminan filharmonikkojen sekä Singaporen sinfonia-orkesterin päävierailija. Vuosina 2011–16 Kamu toimi Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana.

Tällä hetkellä Kamu on Singaporen sinfoniaorkesterin vieraileva pääkapellimestari. Uransa aikana hän on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Kamun yli sadan levytyksen joukossa ovat mm. tunnetut, Sinfonia Lahden kanssa tallennetut Sibeliuksen sinfoniat. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1999 ja professorin arvonimi 2011.

Pedro Hietanen

Harmonikka

Säveltäjä, sovittaja ja muusikko Pedro Hietanen syntyi Jaalassa Verlan kylässä, jossa hänen ensimmäinen julkinen esiintymisensä tapahtui viisivuotiaana. Hietanen on keskeisiä hahmoja suomalaisessa musiikki- ja viihde-elämässä ja mahdoton muusikko lokeroitavaksi. Uraan on
kuulunut valtava määrä erilaisia muusikontehtäviä eri genreissä ja kokoonpanoissa: Pepe & Paradise, Wigwam-yhtye, Pedro`s Heavy Gentlemen, esiintyminen pianistina Hurriganes-levyillä, kiertueet Euroopassa, yhteistyö Jim Pembroken, M. A. Nummisen ja näyttelijä Ritva Oksasen kanssa.

Hietanen on tehnyt suuren määrän levytyksiä sekä sävellyksiä teatteriin, tv-elokuviin ja pitkiin elokuviin. Elokuvista mainittakoon vaikkapa Aki Kaurismäen Rikos ja rangaistus (1983), Jörn Donnerin Kuulustelu (2009), Tapio Piiraisen Glenn (2008) ja Linnanjuhlat (2017), Mika Kaurismäen Haarautuvan rakkauden talo (2009) sekä Jörn Donnerin tv-dokumentit Mannerheim Jörn Donnerin kertomana (2011) ja Minnet av Ingmar Bergman (2018). Hietanen on toiminut myös studiomuusikkona, useiden televisio-ohjelmien ja teattereiden kapellimestarina sekä äänilevytuottajana.

Kuva: Joonas Josefsson

Petri Mäkiharju

Basso

Petri Mäkiharju on pitkän linjan muusikko, joka siirtyy sujuvasti genrestä toiseen mitään tyylilajia kaihtamatta. Päätyökseen hän toimii Tampere Filharmonian kontrabassoryhmän äänenjohtajana. Hän on usein nähty vierailija useimmissa suomalaisissa sinfoniaorkestereissa. Orkesterityön lisäksi Mäkiharju on kysytty kamarimuusikko eri kokoonpanoissa Suomessa ja ulkomailla. Hän esiintyy säännöllisesti myös solistisissa tehtävissä.

Mäkiharju on kantaesittänyt uutta suomalaista kontrabassomusiikkia mm. säveltäjiltä Sampsa Ertamo, Max Savikangas, Jarmo Sermilä ja Eero Kesti. Hänen edelleen meneillään oleva soolokiertueensa Con Trabajo pitää sisällään niin soolo-, duo- kuin orkesterikonsertteja sekä Onnistumisia-nimisen yhden miehen shown, joka on filosofinen pohdiskelu elämästä basistin näkökulmasta. Mäkiharjua kuullaan myös kevyen musiikin kokoonpanoissa; vakituisista kiinnityksistä mainittakoon mm. tango nuevo -yhtye Nuevo Quinteto Otra Vez.


Kuva: Terho Aalto

 

Sanna Saastamoinen-Barrois

Iitin musiikkijuhlien 2020 kuvataiteilija

Sanna Saastamoinen-Barrois on valokuvaaja, ohjaaja, muotoilija ja taiteilija, joka installaatioillaan tutkii olemassaoloa. Hänen töitään on Pariisin ja Suomen designmuseoiden kokoelmissa sekä yksityiskokoelmissa. Hänen maisemaveistoksensa ”Kasken kierto” juhlisti 100-vuotiasta Suomea Aleksanterinpatterilla Helsingin Vallisaaressa juhlavuoden ajan. Saastamoinen-Barrois’n valokuvakirja River Flows - Vapaasti joki virtaa julkaistiin Pariisissa kesällä 2019 ja on myynnissä Suomen valokuvataiteen museossa.
Sannan teokset tuovat fyysisesti esille taiteilijan sisäisen maiseman ja muistuttavat hänen jatkuvasta yhteydestään elementteihin. Lakkaamatta hän etsii surrealistisia ja runollisia ilmaisuja olemassolon luonteelle.” Marianne Lessard, journalisti
Kotisivut: www.sannasaastamoinenbarrois.com

Satu Garam

Huilu

Satu Garam aloitti huilunsoiton opiskelun 11-vuotiaana Helsingin konservatoriossa ja muutamaa vuotta myöhemmin Pop & Jazz -opistossa. Hänen opettajinaan ovat olleet Kyösti Huuhko, Timo Pulakka, Éva Hibay ja Timo Suonio. Sittemmin Garam on täydentänyt opintojaan mm. Petri Alangon ja Mikael Helasvuon mestarikursseilla sekä Sibelius-Akatemian jazzlinjalla.

Garam on opettanut Rudolf Steiner -koulussa, Kallion musiikkikoulussa sekä Pitäjänmäen ja Lauttasaaren musiikkiopistoissa. Tällä hetkellä hän kuuluu Luoteis-Helsingin musiikkiopiston, Eiran musiikkikoulun ja Garam School of Musicin opettajakuntiin. Kesäisin hän opettaa useilla eri musiikkileireillä; Iitissä vuodesta 2007 lähtien.

Opetustyönsä ohella Garam on esiintynyt sekä solistisesti että erilaisissa kamarimusiikkikokoonpanoissa. Hän on myös vuotuisen KlasaRock-tapahtuman ”äiti”. Helsinkiläinen tapahtuma teemanaan Klassisesta rock’nrolliin yhdistää klassista ja populaarimusiikkia.

Taneli Mäkelä

Laulu

Näyttelijä Taneli Mäkelä valmistui teatterikorkeakoulusta vuonna 1985. Hän on työskennellyt koko uransa ajan freelancerina ja esiintynyt lukuisissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja näytelmissä.

Hänet muistetaan rooleistaan tv-sarjoissa Fakta homma, Musta tuntuu, Kaverille ei jätetä, Ou nou!, Yle Leaks, Kotikatu, Arctic Circle, Team Ahma, Akkaa päälle, Helppo elämä, Ihmisten puolue, Klikkaa mua, Kimmo, Roba, Sunnuntailounas... ja rooleistaan elokuvissa kuten Härmä, Vuosaari, Viikossa aikuiseksi, FC Venus, Pohjanmaa ja Talvisota. Talvisodasta tuli Jussi-palkinto 1990.

Mäkelä on näytellyt mm. Ryhmäteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Turun kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Lisäksi monilahjakas näyttelijä-laulaja on levyttänyt useita albumeja, toiminut useiden tv-sarjojen käsikirjoittajana ja tehnyt teatteriohjauksia. Mäkelä teki 1990-luvun alkupuolella musiikkia enemmän kuin näytteli; hän keikkaili nelisen vuotta ympäri maata tanssilavoilla ja -ravintoloissa.

Viime vuosina Mäkelää on taas voinut nähdä myös teatterissa. Esimerkiksi Turun kaupunginteatterissa tuli viime vuoden keväällä ensi-iltaan Komisario Palmun erehdys, pääroolissa Mäkelä. Se on neljäs näytelmä lyhyen ajan sisällä, jonka Mäkelä on tehnyt Turussa. Tampereen Työväen Teatterin 2018 kantaesityksensä saaneessa Vanhoja poikia -laulunäytelmässä hän esiintyy Tuomas Uusitalon, Esko Roineen ja Puntti Valtosen kanssa. Näytelmä perustuu Juha Vainion lauluihin. Viime syksynä vietettiin Mäkelän loistavat arvostelut saaneen yhden miehen näytelmän Mies joka rakasti järjestystä ensi-iltaa Helsingin kaupunginteatterissa.

Kuva: Anssi Lauri Photography

Toomas Keski-Säntti

piano

Toomas Keski-Säntti on nuoren sukupolven kysytyimpiä jazzpianisteja. Hän on tullut tunnetuksi suurta suosiota saavuttaneesta OK:KO-yhtyeestä, ja on monipuolisena muusikkona esiintynyt lukuisten kotimaisten yhtyeiden kuten UMO:n ja Timo Lassy Bandin riveissä. Keski-Säntti viimeistelee parhaillaan opintojaan Sibelius-Akatemiassa.

Tuomas Ylinen

Sello

Tuomas Ylinen aloitti sellonsoiton opiskelun Csaba Szilvayn johdolla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Vuosina 1995–2001 hän opiskeli Hannu Kiiskin johdolla Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja jatkoi solistisella osastolla Marko Ylösen luokalla. Hän on opiskellut myös professori Young-Chang Chon johdolla Folkwang Hochschulessa Essenissä. Hän on osallistunut Truls Mörkin, Gary Hoffmanin, Steven Isserlisin ja Frans Helmerssonin mestarikursseille.

Ylinen voitti Turun sellokilpailun 2002 ja sai erikoispalkinnon parhaasta Magnus Lindbergin tilausteoksen esityksestä. Vuonna 2004 Ylinen voitti neljännen palkinnon Pablo Casals -sellokilpailussa Kronbergissa. Ylinen on konsertoinut sekä suurten orkestereiden solistina että kamarimuusikkona Suomen lisäksi laajalti ulkomailla. Ylinen on myös Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellisti ja aktiivinen opettaja. Hän toimii tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja pitää mestarikursseja. Hänet kutsuttiin Turun sellokilpailujen juryyn 2014.

Ylinen perusti vuonna 2004 trion yhdessä viulisti Pietari Inkisen ja pianisti Valeria Resjanin kanssa. Trio on pitänyt runsaasti konsertteja ja esiintynyt monilla musiikkijuhlilla. Trion Lontoon debyytti St John ́s Smith Square -konserttisarjassa sai erinomaiset arvostelut. Trion ensilevy julkaistiin joulukuussa 2006 ja sen esiintyi myös maineikkaassa Wigmore Hallissa syyskuussa 2007. Ylisen soitin on Giovanni Grancino -sello vuodelta 1704.




Iitin musiikkijuhlien järjestäminen etenee normaaliin tapaan koronavirustilanteesta huolimatta.

Seuraamme tarkasti viranomaisten ohjeistuksia ja määräyksiä.

Tiedotamme mahdollisista muutoksista.