Performers

 

 

Andres Mustonen

violin, conductor

Antti Suoranta

lyömäsoittimet

Lyömäsoittaja ja patarumpali Antti Suoranta pitää laaja-alaisesti niin vanhemman kuin kaikkein uusimmankin musiikin soittamisesta. Hänen mielikuvitustaan kiehtovat lyömäsoittimien rikkaat sointivärit ja esiinmarssi musiikissa kautta aikojen.

Suoranta on työskennellyt viime vuosina Radion sinfoniaorkesterissa, Suomen kansallisoopperassa ja muissa maamme sinfoniaorkestereissa. Syksyllä 2013 hän aloitti syksyllä Avanti!-kamariorkesterissa lyömäsoitinten äänenjohtajana. Hän on musisoinut myös Uusinta-kamariyhtyeen, Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin lkamarikuoron, ÄÄNI-kollektiivin, Storian sekä useiden muiden kokoonpanojen kanssa. Suoranta ja harmonikansoittaja Antti Leinonen muodostavat yhdessä Due Antin. Hän on ollut kantaesittämässä lukuisia teoksia ja tilannut sävellyksiä mm. Sami Klemolalta ja Jouni Hirvelältä. Lisäksi Suoranta opettaa lyömäsoittimia Itä-Helsingin musiikkiopistossa.

Nuorempana Suoranta soitti konservatoriolla rumpujen lisäksi pianoa, lauloi CCI-poikakuorossa sekä kävi koulua musiikkiluokalla. Hän valmistui ensin musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin esittävän säveltaiteen musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta parhain arvosanoin. Hänen opettajiaan ovat olleet muun muassa Olli-Pekka Martikainen, Lassi Erkkilä sekä Pasi Suomalainen. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet Anders Loguin, David Searcy, Nebosja Jovan Zivkovic ja Wieland Welzel. Nordplus-vaihdossa hän opiskeli Tanskan Esbjerg Ensemblen lyömäsoittajan Christian Martinezin ohjauksessa.

Kuva: Lauri Olander

Arja Saijonmaa

laulu

Arja Saijonmaa oppi soittamaan pianoa viisivuotiaana ja soitti jo 11-vuotiaana Mozartin pianokonserton orkesterin kanssa kotikaupungissaan Mikkelissä. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän aloitti kirjallisuus- ja musiikkitieteiden opinnot Helsingin yliopistossa, josta valmistui aikanaan filosofian kandidaatiksi. Samaan aikaan alkoivat piano-opinnot Sibelius-Akatemiassa ja myöhemmin vielä elokuvataiteen opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa. Saijonmaan ura alkoi 1960-luvun poliittisesta laululiikkeestä ja Ylioppilasteatterista, jossa hän oli mukana Arvo Salon kirjoittamassa ja Kaj Chydeniuksen säveltämässä ikonisessa Lapualaisoopperassa. Sittemmin hän toimi Ylioppilasteatterin johtoryhmässä ja myös ohjasi teatteriesityksiä. Vuonna 1969 hän teki ensimmäiset levytyksensä kuten menestyskappaleen Puhu minulle rakkaudesta.

Syksyllä 1970 kreikkalaisiakin lauluja esittänyt Saijonmaa tapasi Helsingissä vierailleen Mikis Theodorakisin. Kreikan sotilasjunttaa vastustanut säveltäjä oli lähtenyt Ranskaan maanpakoon, sillä kotimaassa hänet oli tuomittu kotiarestiin ja hänen musiikkinsa esittäminen kielletty. Theodorakis kiinnitti Saijonmaan maailmankiertueensa solistiksi. Theodorakisin laulujen lisäksi Saijonmaasta tuli tunnettu myös chileläisen Inti-Illimani-orkesterin kanssa äänittämistään Violetta Parran lauluista kuten Gracias a la vida eli Elämälle kiitos. Vuonna 1983 ilmestyi hänen tunnetuin suomenkielinen levytyksensä Ystävän laulu, venäläisen trubaduurin Vladimir Vysotskin laulu Juha Vainion suomentamana.

Pääasiassa Ruotsissa asuva Saijonmaa on levyttänyt hengästyttävän määrän lauluja, ja levyjä on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Kultalevyjä on siunaantunut Suomessa ja Ruotsissa useita, Ruotsissa myös timanttilevy. Tuotantoon kuuluu mm. suomalaisia ikivihreitä iskelmiä ja tangoja niin ruotsiksi kuin suomeksi. Saijonmaa on tehnyt myös kabaree- ja revyyesityksiä Tukholmassa, Pariisissa, Berliinissä ja Yhdysvalloissa. Kirjailijanakin tunnettu Saijonmaa on kaiken aikaa työskennellyt maailmanrauhan ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana ja toiminut mm. YK:n pakolaisavun sekä YK:n UN Women -järjestön hyväntahdonlähettiläänä. Työstään hän on saanut useita tunnustuksia; myös Pro Finlandia -palkinnon.

 

Kuva: Micael Engström AB

Aulis Sallinen

säveltäjä

Kansainvälisesti arvostetuimpiin säveltäjiimme kuuluva Aulis Sallinen tunnetaan etenkin oopperoistaan Ratsumies, Punainen viiva, Kuningas lähtee Ranskaan, Kullervo, Palatsi ja Kuningas Lear. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu lisäksi kahdeksan sinfoniaa, sello-, viulu-, huilu- ja käyrätorvikonsertot, vokaaliteoksia sekä useita kamarimusiikkiteoksia kuten viisi jousikvartettoa ja pianokvintetto.


Karjalan kannaksella Salmissa syntynyt Sallinen asui kouluikänsä Uudessakaupungissa. Musikaalisen perheen poika soitti viulua ja pianoa, jolla improvisoi mm. jazzia. Ensimmäinen pianosävellys syntyi 16-vuotiaana. Koulutovereiden kanssa 1950-luvulla perustettu bändi laajeni aikuisiakin muusikoita käsittäväksi tanssiorkesteriksi. Ylioppilaaksi päästyään Sallinen ryhtyi opiskelemaan psykologiaa Helsingin yliopistossa mutta aloitti samalla sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Aarre Merikanto ja Joonas Kokkonen.


Sallinen valmistui myös kansakoulunopettajaksi ja toimi siinä työssä kaksi vuotta Vantaan Kivistön koulussa. Tuona aikana syntyivät mm. hänen ensimmäiset jousikvartettonsa. Kun Radion sinfoniaorkesteriin perustettiin intendentin virka 1960, Sallinen astui virkaan 25-vuotiaana työparinaan kapellimestari Paavo Berglund. Pian hän alkoi myös opettaa kontrapunktia, soitinnusta ja sävellystä Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 1976 Sallinen nimitettiin taiteilijaprofessoriksi, ja hän saattoi ryhtyä vapaaksi säveltäjäksi.


Monen muun sukupolvensa säveltäjän tapaan Sallinen oli kiinnostunut 12-säveljärjestelmästä ja muista sarjallisuuteen perustuvista sävellystekniikoista. Muutaman vuoden kokeilujen jälkeen hän jätti jyrkimmät modernistiset ihanteet ja kehitti oman, perinteiseen tonaalisuuteen perustuvan sävelkielen. Säveltäjänä häntä on kuvailtu selkeäpiirteiseksi ja musiikkiaan esittäjien kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Ooppera teosmuotona ei Sallista alun perin kiinnostanut, mutta Savonlinnan oopperajuhlien henkiin herättäminen ja Martti Talvelan valitseminen juhlien taiteelliseksi asiantuntijaksi 1970 muuttivat tilanteen. Kutsu oopperasävellyskilpailuun 1974 synnytti Ratsumiehen, josta alkoi suomalaisen oopperataiteen nousu.


Sallinen on kirjoittanut useimmat oopperalibrettonsa itse mutta on tehnyt yhteistyötä myös Paavo Haavikon kanssa. Hän on julkaissut kirjat Sadepäivän kirjoituksia (2005) ja Säveltäjä - Esseitä ja työpäiväkirjoja (2015). Sallinen on tehnyt myös elokuvamusiikkia ja ollut mukana kehittämässä mm. musiikin oppikirjoja lapsille.

 

Kuva: Maarit Kytöharju


Sallinen toimi Suomen Säveltäjät ry:n ja Teoston puheenjohtajana 1970- ja 1980-luvuilla. Hänet on palkittu useilla huomionosoituksilla kuten Wihurin Sibelius-palkinnolla, Pro Finlandia -mitalilla, Ranskan valtion Chevalier de l’Ordre des Arts et des Lettres -kunniamerkillä ja Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnolla. Hän on Turun ja Helsingin yliopistojen kunniatohtori ja Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen.

Photo: Maarit Kytöharju / Music Finland

Constantin Bogdanas

viulu

Viulisti Constantin Bogdanas on Enesco-kvartetin perustajajäsen, joka tunnetaan aktiivisena
kamarimuusikkona ja solistina. Bukarestissa viuluopintonsa menestyksekkäästi suorittaneen muusikon uraa ovat vauhdittaneet palkinnot Tibor Varga -kilpailussa ja Pariisin kansainvälisessä kamarimusiikkikilpailussa yhdessä Enesco-kvartetin kanssa. Bogdanas asettui Pariisiin vuonna 1979 ja työskenteli Ranskan radion sinfoniaorkesterin sekä Colonnen orkesterin konserttimestarina. Tällä hetkellä hän toimii professorina Francis Poulenc -konservatoriossa ja apulaisprofessorina Pariisin konservatoriossa. Lisäksi hän opettaa vuosittain useilla mestarikursseilla ympäri maailmaa.

Dorel Fodoreanu

sello

Enesco-kvartetin perustajajäseniin kuuluva sellisti Dorel Fodoreanu opiskeli Bukarestin konservatoriossa. Pariisiin hän muutti vuonna 1979. Fodoreanu oli ensimmäisiä romanialaisia muusikoita, joita kutsuttiin säveltäjä George Enescun mukaan nimetyn filharmonisen orkesterin solistiksi Romanian vallankumouksen jälkeen vuonna 1989. Seuraavana vuonna hän sai romanialaisen Mihail Jora -palkinnon. Fodoreanu on soittanut Barcelonan orkesterin ja parmalaisen Arturo Toscanini -filharmonian soolosellistinä. Tätä nykyä hän toimii Pariisissa Sorbonnen sinfoniaorkesterin soolosellistinä ja opettaa Sorbonnen yliopistossa. Hän on opettanut myös lukuisilla mestarikursseilla ja toiminut kansainvälisten sellokilpailujen tuomariston jäsenenä.

Eero Lehtimäki

clarinet

Elina Leskelä

harmonikka

Elina Leskelä on Espoon musiikkiopiston harmonikansoiton lehtori. Hän on voittanut ensipalkintoja sekä valtakunnallisissa että kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa. Leskelä on esiintynyt laajasti Euroopassa omin soolokonsertein. Hän soittaa mielellään taidemusiikin lisäksi kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan - pelimannimeiningillä. Vuonna 2015 Leskelä valittiin Espoon positiivisimmaksi henkilöksi, ja tällä hetkellä hänen erityinen tehtävänsä Espoossa on toimia HoivaPelimannina.

Kuva: Hellevi Karakorpi

 

 

 

Enesco-kvartetti

Enesco-kvartetti perustettiin Romaniassa vuonna 1979 maan merkittävimmän 1900-luvun
säveltäjän George Enescun (1881–1955) muistoksi. Enescu (ransk. Enesco) oli myös viulisti, pianisti, kapellimestari ja opettaja. Hänen nimeään kantava kvartetti nousi nopeasti kansainväliseen tietoisuuteen etenkin voitettuaan Pariisin kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun. Kvartetin kotipaikka on sittemmin ollut Pariisi. Sen jäseniä ovat alusta saakka olleet viulistit Constantin Bogdanas ja Florin Szigeti, sellisti Dorel Fodoreanu sekä viime kesänä äkillisesti menehtynyt alttoviulisti, Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn. Uusi alttoviulisti kokoonpanossa on nyt Frédéric Lainé.

Laajan klassisen ohjelmiston lisäksi Enescot tunnetaan nykysäveltäjien jousikvartetille tekemien teosten kantaesityksistä. Monet uusista teoksista on sävelletty nimenomaan heille. Kvartetti on kantaesittänyt esimerkiksi Philippe Hersantin, Serge Niggin, Nicolas Bacrin ja José Garcia Romanin teoksia. Se on esiintynyt maailman tunnetuimmissa konserttisaleissa, ja sen jäsenet saavat jatkuvasti kutsuja opettamaan mestariluokille. He ovat luonnollisesti myös levyttäneet paljon. Enesco-kvartetin 40-vuotisjuhlallisuuksiin 2019 sisältyivät mm. Fabrice Gregoruttin ensimmäisen jousikvarteton maailman ensiesitys ja levytys. Viimeaikaisiin äänitteisiin kuuluvat lisäksi Dmitri Šostakovitšin kvartetot.

Kvartetin levytyksiä on myös palkittu: se on saanut parhaan levyn palkinnon Jesús Guridin kvartetoista Espanjassa 1986, Ranskan Le Grand Prix de l’Académie Française du Disque -palkinnon Hersantin, Niggin ja Nicolas Philippot'n nykymusiikin äänitteestä 1989 sekä Le Diapason d’Or -palkinnon 1994 levystä, joka sisältää César Franckin ja Ernest Chaussonin teoksia. Mainittakoon, että Enesco-kvartetille on suotu harvinainen mahdollisuus soittaa tietyissä yhteyksissä mittaamattoman arvokkaita Stradivarius-instrumentteja, jotka kuuluvat Espanjan hoville.

Florin Szigeti

viulu

Yli kolmikymmenvuotisen uransa aikana Enesco-kvartetin viulisti Florin Szigeti on esiintynyt orkesterien solistina, lukemattomissa resitaaleissa sekä toiminut monien orkestereiden konserttimestarina. Hän on soittanut yli 2000 jousikvartettikonserttia maailman tunnetuimmissa konsertteisaleissa ja festivaaleilla. Szigeti opiskeli Bukarestin konservatoriossa ja asettui sitten Enesco-kvartetin kanssa Pariisiin vuonna 1979. Hän on opettanut Sorbonnen yliopistossa yli kaksikymmentä vuotta ja johtanut Sorbonnen sinfoniaorkesterin viuluja. Szigeti on arvostettu opettaja, joka kutsutaan usein pitämään mestarikursseja. Hän on myös toiminut monien kansainvälisten kilpailujen tuomaristoissa Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Espanjassa ja Suomessa. Nykyään Szigeti jakaa aikansa Enesco-kvartetin opetustyön kesken. Hän toimii Conservatoire National de Région de Paris -konservatorion professorina ja opettaa myös Pariisin konservatoriossa.

Folke Gräsbeck

piano, lecturer

Frédéric Lainé

alttoviulu

Alttoviulisti Frédéric Lainén ura jakautuu soittamisen, opettamisen ja musiikkitieteen kesken.
Suoritettuaan ylemmän tutkinnon Lyonin ja Pariisin konservatorioissa 1980-luvun alussa Lainé työskenteli Orchestre des Pays de Savoien ja Concerts Pasdeloup -orkesterin soolosellistinä. Kamarimuusikkona hän on soittanut sellaisissa kokoonpanoissa kuin Simon Quartet, Fidelio Piano Quartet ja Cappa String Quartet ympäri Eurooppaa, Amerikkaa ja Oseaniaa. Lainé valmistui myös musiikkitieteen tohtoriksi 1998 Toursin yliopistosta, ja sen jälkeen yksi hänen työpaikoistaan on ollut Éditions Billaudot -musiikkikustantamo Pariisissa. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Bärenreiterin ja muidenkin ranskalaisten ja belgialaisten kustantamojen kanssa. Mm. kuusiosaisen alttoviuluoppikirjan ja -historian kirjoittanut Lainé opettaa Pariisin konservatoriossa alttoviulun ja kamarimusiikin soittoa sekä kamarimusiikin didaktiikkaa. Enesco-kvartetin jäsen Lainésta tuli marraskuussa 2021.

Fredrika Mikkola

violin

Hanna-Kaarina Heikinheimo

huilu

Tulossa...

Helmi Kuusi

violin

Hortus Musicus

orkesteri

50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Hortus Musicus on yksi vanhimmista edelleen esiintyvistä vanhan musiikin yhtyeistä maailmassa. Virolainen viulisti Andres Mustonen oli vasta seitsemäntoistavuotias musiikinopiskelija perustaessaan kokoonpanon vuonna 1972. Yhtyeen ensiesiintyminen merkitsi aivan uuden musiikkiperinteen syntyä Virossa. Sen ohjelmistoon on kuulunut esimerkiksi gregoriaanisia lauluja, keskiaikaisia hymnejä ja motetteja, renessanssi- ja barokkimusiikkia, ranskalaisia chansoneja ja italialaisia madrigaaleja.

Hortus Musicus on esiintynyt ympäri maailmaa ja julkaissut lähes 40 levyä. Ensemble on vuosien mittaan kehittänyt oman tyylin, tulkiten muinaista musiikkia omalla 2000-luvun tavallaan. Nyttemmin yhtyeen ohjelmisto voi yhtä hyvin sisältää vaikkapa intialaista ja juutalaista perinnemusiikkia tai sitten kokonaan uusia sävellyksiä. Monet nykysäveltäjät kuten Arvo Pärt ovat säveltäneet teoksia Hortus Musicukselle.

Kuva: Kaupo Kikkas

Iitin festivaaliorkesteri

orkesteri

Juha Kotilainen

baritone

Katariina Ruokonen

viola

Laura Mikkola

Artistic director, piano

Mikkelin kaupunginorkesteri

orchestra

St. Michel Strings, based in the city of Mikkeli in eastern Finland, is a professional string ensemble of 12 full time musicians. St. Michel Strings dates back to 1903, when a small town of only a few thousand residents had a local music association that founded an orchestra. The ensemble had far higher aspirations than its amateur status. It eventually became a full time professional ensemble, and in 1990 became one of the cultural organizations publicly funded by the city of Mikkeli. From autumn 2012 to summer 2016, the orchestra’s Music Director was Sasha Mäkilä. Conductors Erkki Lasonpalo and Daniel Raiskin acted as the orchestra’s artistic partners during 2017–2019. Erkki Lasonpalo has been appointed chief conductor of the orchestra since 2020.

St. Michel Strings has won acclaim for its innovative programming of works for strings and is also known for its eagerness to collaborate with young composers from Finland and abroad. In order to diversify its concert offerings St. Michel Strings engages in numerous partnerships regularly performing joint concerts with other ensembles. The chamber configuration of the ensemble enables easy mobility. St. Michel Strings is capable of providing a full and authentic concert experience even without a conductor.

Among its recent accomplishments, St. Michel Strings participated in the prestigious Great Mountains Music Festival in South Korea in summer 2013, and its recording Adagio, conducted by Grammy Award-winning conductor and composer José Serebrier, got Latin Grammy Award nomination. Recently St. Michel Strings has collaborated with soloists such as violinist Zia Hyunsu Shin, cellist Jian Wang and pianist Olli Mustonen. Celebration of the 150th anniversary of Jean Sibelius included St. Michel String’s tour in South Korea and China in March 2015 with Sibelius’ music.

Monica Groop

mezzo-soprano

Nicke Lignell

näyttelijä

Nicke Lignell on tullut yleisölle tutuksi teatterin, televion ja elokuvien kautta. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi 1991 ja teatteritaiteen maisteriksi 1995. Vuosien mittaan hän on esiintynyt niin elokuvissa kuin TV-sarjoissa ja viihdeohjelmissakin mutta palannut säännöllisesti ammattinsa juurille - teatteriin.

Valmistuttuaan Lignell näytteli vakituisesti Viirus-teatterissa. Freelancer hän on ollut vuodesta 1993 lähtien, jolloin hänellä oli iso rooli Anna-Leena Härkösen romaaniin pohjautuvassa ja Claes Olssonin ohjaamassa elokuvassa Akvaariorakkaus. Viime vuonna ensi-iltaan tuli elokuva Rikinkeltainen taivas,joka perustuu Kjell Westön samannimiseen menestysromaaniin. Se on jo kuudes Claes Olssonin elokuvaohjaus, jossa Lignell näyttelee.

Lignell on toiminut myös juontajana ja keikkaillut laulajana eri kokoonpanojen solistina. Teattereissa hän on tehnyt puheroolien lisäksi musikaalirooleja. Televisiossa Lignell esiintyy parhaillaan suositussa Syke-televisiodraamassa, kirurgin roolissa.

Kuva: Pasi Liesimaa

Okko Kamu

conductor

Sanna Saastamoinen-Barrois

The visual artist of the Iitti Music Festival

Homepage: www.sannasaastamoinenbarrois.com

Tarmo Anttila

kontrabasso

Tarmo Anttila on soittanut Suomen merkittävimpien sinfoniaorkestereiden kuten Helsingin
kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Avanti!-
kamariorkesterin sekä Suomen kansallisoopperan orkesterin bassoryhmissä. Lisäksi hän on toiminut muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana mm. sellaisissa pop-, rock-, jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeissä kuin Tjango!, Joonas Widenius Trio, Snekka sekä Game Music Collective.

Teppo Ali-Mattila

sovittaja

Teppo Ali-Mattila on Helsingin kaupunginorkesterin viulistin työn ohella sovittanut jo yli 500 teosta, ja niitä on kuultu lähes kaikkien Suomen kaupunginorkestereiden ohjelmistossa, lukuisilla festivaaleilla ja mm. Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Italiassa, Saksassa, Sveitsissä, Libanonissa ja Beninissä. Ali-Mattilan orkestroimia Iiro Rantalan sävellyksiä on kuultavissa Deutsche Kammerphilharmonien 2018 julkaistulla levyllä.

Ali-Mattilan suomalaisten kapellimestareiden haastatteluihin pohjautuva kirja Puikoissa (Docendo 2017) huomioitiin laajasti mediassa, ja se sai runsaasti kiitoksia myös lukijoilta. Hänellä on myös NLP-trainerin koulutus, ja tätä osaamistaan hän käyttää mm. esiintymisvalmentamiseen. Inspiraatiota hän ammentaa mm. pyöräilystä, veneilystä, lukemisesta, kuvataiteista ja rytmimusiikista.

Kuva: Yvonne Frye

Tuomas Ylinen

cello