Veera Pesu

oboe

Musiikin Maisteri Veera Pesu syntyi Kuusankoskella ja muutti pian perheensä mukana Savitaipaleelle. Lähin musiikkiopisto löytyi Lappeenrannasta ja siellä häntä opettivat oboetaiteilijat  Timo Lehtonen ja Matti Jylhä-Vuorio.

1989 Pesu aloitti opinnot Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla, jossa häntä opettivat Jorma Valjakka ja Aale Lindgren.  Hän on täydentänyt oboensoiton opintojaan Thomas Indermühlen ja Erik Niord Larsenin johdolla sekä lukuisilla mestarikursseilla.

Ensikonsertin Sibelius-Akatemiassa hän piti keväällä 2003. Vuodesta 1997 lähtien Veera Pesu soitti Turun Filharmonisessa orkesterissa, ja vuosina 1998-2005 hän toimi sen oboeryhmän äänenjohtajana. Hän on esiintynyt useita kertoja myös orkesterin solistina.

Keväästä 2005 alkaen Veera Pesu on toiminut Suomen Kansallisoopperan orkesterissa oboen vuorottelevana äänenjohtajana. Hän on lisäksi soittanut Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa useana kesänä.

Veera Pesu on esiintynyt kamarimuusikkona mm.  Rauman Festivossa, Korsholman musiikkijuhlilla, Savonlinnan oopperajuhlilla, Nauvon Kamarimusiikkipäivillä ja Crusell-viikoilla Uudessakaupungissa. Hän on Il Vento-puhallinkvintetin jäsen.

Veera Pesu on kantaesittänyt useita suomalaisia  teoksia mm. säveltäjä Riikka Talvitien Neljä pientä taikaa sekä Muistin pitkä jyrinä-teoksen oboelle ja mieskuorolle yhdessä Ylioppilaskunnan Laulajien kanssa.

Kuva: Jaakko Paarvala

Otto Virtanen

fagotti

Otto Virtanen aloitti musiikkiopintonsa 6-vuotiaana pianonsoitolla Ylä-Satakunnan musiikkikoulussa opettajanaan Vesa-Matti Tastula. Fagotinsoittoa hän on opiskellut 15-vuotiaasta alkaen Tampereen konservatoriossa Stig Forsmanin, Sibelius-Akatemiassa László Haran ja Jussi Särkän, Tanskan kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa Asger Svendsenin sekä Pariisin konservatoriossa Pascal Gallois’n johdolla.

Virtanen suoritti fagottidiplomin vuonna 1997 erinomaisin arvosanoin, valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2000 ja soitti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemian Soiva Akatemia –konserttisarjassa keväällä 2002. Hän on toiminut fagotistina Helsingin kaupunginorkesterissa vuosina 1995 – 1999 sekä Tampere Filharmoniassa vuosina 1999 – 2004. Syksystä 2004 alkaen hän on soittanut nykyisessä toimessaan Radion sinfoniaorkesterin 1. soolofagotistina.

Orkesterimuusikkouden lisäksi Otto Virtanen on aktiivinen kamarimuusikko ja monipuolinen instrumenttinsa sanansaattaja. Hän on esiintynyt kotimaassaan useiden orkesterien solistina, tehnyt Yleisradiolle lukuisia nauhoituksia sekä esiintynyt monilla kotimaisilla musiikkifestivaaleilla. Muun muassa näissä yhteyksissä sekä pianisti-säveltäjä Kirmo Lintisen seurassa hän on tullut toimineeksi yhteistyössä useiden suomalaisten säveltäjien kanssa ja soittanut paljon kantaesityksiä ja Suomen ensiesityksiä useistakin fagottikirjallisuuden merkkiteoksista kuten Jouni Kaipaisen ja André Jolivet’n konsertoista, Nikos Skalkottasin Sonata Concertantesta tai Luciano Berion Sequenzasta. Konserttiohjelmissaan hän yhdistelee mieluusti eri aikakausien teoksia aina varhaisesta barokista 2000-luvulle saakka. Lisäksi hän on sovittanut ja säveltänyt musiikkia erilaisille, useimmiten puupuhaltimia sisältäville kokoonpanoille.

Laura Mikkola

piano, taiteellinen johtaja

Pianisti Laura Mikkola on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Bloomingtonin musiikkikorkeakoulussa Indianassa ja ensimmäisenä suomalaisena pianonsoiton opiskelijana kuulussa Curtis-instituutissa Philadelphiassa. Hänen opettajiaan ovat olleet Tapani Valsta, Gary Graffman, Menahem Pressler ja Ferenc Rados. Kahteenkymmeneen ikävuoteensa mennessä hän oli voittanut jo useita pianokilpailuja, mm. Maurice Ravel -pianokilpailun Ranskassa 1988, Maj Lind -pianokilpailun Suomessa 1992 ja Unisa Transnet -pianokilpailun Etelä-Afrikassa 1994. Vuonna 1995 Mikkola sai toisen palkinnon ja yleisöpalkinnon arvostetussa Queen Elisabeth -pianokilpailussa Brysselissä samoin kuin nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon.

Kilpailuvoitoistaan lähtien Mikkola on saanut työskennellä tunnetuimpien kapellimestarien kuten Esa-Pekka Salosen, Hannu Linnun, Leif Segerstamin, Paavo Järven, Vladimir Ashkenazyn ja Ahmed El-Saedin kanssa. Orkestereina ovat olleet mm. Los Angelesin filharmonikot, Washingtonin kansallisorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri (RSO), Helsingin kaupunginorkesteri, Belgian kansallisorkesteri, Frankfurtin radion sinfoniaorkesteri, Kairon sinfoniaorkesteri, Tšekin filharmoninen orkesteri, Göteborgin sinfonikot, Stuttgartin valtionoopperan orkesteri ja Nagoyan filharmoninen orkesteri Japanissa.

Mikkolan ohjelmisto käsittää kamarimusiikin lisäksi kaikkiaan 64 pianokonserttoa. Hänet tunnetaan myös syvällisesti Einojuhani Rautavaaran musiikkiin perehtyneenä pianistina, joka on levyttänyt kaikki Rautavaaran pianokonsertot ja soolopianolle säveltämät teokset. Rautavaara omistikin Iitin ensimmäisille musiikkijuhlille säveltämänsä teoksen Passionale hänelle.

Mikkola on levyttänyt myös mm. Rahmaninovin pianoteoksia, Erkki-Sven Tüürin pianokonserton Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ja Paavo Järven kanssa sekä Philippe Entremontin kanssa Mozartia, Ravelia ja Šostakovitšia. Kesällä 2009 Iitin musiikkijuhlilla äänitetty Mozartin konsertto kahdelle pianolle Es-duuri KV 365, jonka Mikkola esitti yhdessä Entremontin ja Iitti Festival Orchestran kanssa, ilmestyi 2010. Kuusi vuotta sitten ilmestyi levy, joka sisältää Einar Englundin koko pianotuotannon. Vuonna 2020 ilmestyneillä levyillään Mikkola esittää nykysäveltäjien David Chaillou ja Svein Hundsnes teoksia, mukaanlukien teokset, jotka hän kantaesitti vuoden 2019 Iitin musiikkijuhlilla. Uusi Svein Hundsnesin pianoteoksia sisältävä levy ilmestyi 2021.

Viime vuonna Laura Mikkola valittiin ensimmäisenä suomalaisena naispianistina nk. Steinway-artistiksi (Steinway Artist) Hampurissa Saksassa. Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana hän on toiminut festivaalin perustamisesta lähtien.

Kuva: Heikki Tuuli

Elina Leskelä

harmonikka

Elina Leskelä on Espoon musiikkiopiston harmonikansoiton lehtori. Hän on voittanut ensipalkintoja sekä valtakunnallisissa että kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa. Leskelä on esiintynyt laajasti Euroopassa omin soolokonsertein. Hän soittaa mielellään taidemusiikin lisäksi kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan - pelimannimeiningillä. Vuonna 2015 Leskelä valittiin Espoon positiivisimmaksi henkilöksi, ja tällä hetkellä hänen erityinen tehtävänsä Espoossa on toimia HoivaPelimannina.

Kuva: Hellevi Karakorpi